Pääkirjoitus

Maatalouden kriisi ei riihessä ratkennut

Pääkirjoitus 08.04.2016

Aikomukset ja tavoitteiden sijaan tarvitaan päätöksiä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus pääsi tiistaina sopuun valtion budjettikehyksestä vuosille 2017–2020. Sovun tuloksena hallitus päätti leikata menoja seuraavan nelivuotiskauden aikana noin 400 miljoonaa euroa.

Leikkauksiin päädyttiin, koska hallitusohjelman mukaiset julkisen talouden menojen neljän miljardin euron leikkaus oli jäämässä vajaaksi. Valtion vuotuiset menot on kehysriihen päätöksen mukaan tarkoitus pitää vaalikauden ajan 55 miljardissa eurossa.

Suurimmat säästöt tulevat siitä, että Kelan maksamia etuuksia leikataan 0,85 prosenttia eli yhteensä 195 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöstä vähennetään 25 miljoonaa, kunnilta 130 miljoonaa ja perusväylänpidosta 35 miljoonaa euroa.

Viljelijöiden toivomaa maatalouden kriisipakettia ei kehitysbudjettiriihen yhteydessä syntynyt. Hallitus tuli kuitenkin viljelijöitä vastaan perumalla aiemmin päätettyjä leikkauksia. Odotettavissa olleiden lisäleikkausten peruminen on sinänsä positiivinen asia, mutta se ei kuitenkaan auta akuuttiin talouskriisiin.

On kohtuullista, että maatalouden tulevat lisäleikkaukset nyt peruttiin, koska aikaisempina vuosina maatalouteen kohdistuneet leikkaukset ovat olleet suhteessa muihin säästötoimiin isoja. Maatalouden leikkausten peruminen on perusteltua myös siksi, että hallituksen päättämät muut leikkaukset ja polttoaineverojen korottaminen koskevat viljelijöitä aivan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin kansalaisia.

MTK:n tavoitteena on vähintään sadan miljoonan euron kriisipaketti. Järjestön esityksen mukaan suoran tilakohtaisen tuen nostamisen lisäksi tarvitaan muun muassa maatalousrakennusten kiinteistöveron alentamista, polttoaineveron palautusten korottamista sekä lisäpanostuksia viljelijöiden lomitukseen ja jaksamiseen.

Muutoksia tarvitaan myös hankintalakiin, jotta julkisista hankinnoista päätettäessä noudatettaisiin samoja sääntöjä kuin kotimaisessa ruuan tuotannossa.

Kunnilta tehtävien leikkausten paikkaamiseksi valtiovarainministeriö on väläytellyt mahdollisuutta, että kunnat nostaisivat kiinteistöveroa. Toivottavasti kunnissa ymmärretään, ettei tuottajien taloustilanne kestä minkäänlaista verotuksen kiristämistä.

Leikkausten lisäksi hallitus päätti kehyskauden uusista liikennehankkeista, joihin satsataan vuosina 2017–2020 yhteensä 700 miljoonaa euroa. Rahalla tuetaan maakuntien väylähankkeiden lisäksi vahvasti myös pääkaupunkiseudun Raide-Jokeria ja Tampereen raitiotien rakentamista.

Hallituksen toimintaviikko sai keskiviikkona jatkoa kun hallitus esitteli sote-uudistuksen etenemistä. Uudistuksen sisältö on valmistelun aikana muuttunut merkittävästi. Tavoitteena on nyt malli, jossa on edelleen 18 maakuntaa, mutta 15 sote-alueen sijaan rakennetaan yliopistosairaaloiden ympärille viisi erityisvastuualuetta.

Maakunnat vastaavat palvelujen tuottamisesta vuoden 2019 alusta lähtien, mutta rahoitus tulee valtiolta eikä maakuntaveroa tule. Merkittävä muutos on myös, että maakuntien pitää siirtää oma palvelutuotantonsa erillisille yhtiöille. Tällä varmistetaan tasavertainen kilpailu asiakkaista julkisten, yritysten ja kolmannen sektorin kesken.

Hallitus on tällä viikolla osoittanut, että se kykenee tekemään päätöksiä. Päätöksiä tarvitaan nopeasti myös maatalouden kriisirahoituksesta.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vierailee ensi viikolla MTK:n valtuuskunnan kokouksessa. Silloin viimeistään hänen pitää kertoa, mitä hallitus tekee tuottajien akuutin talouskriisin helpottamiseksi. Pelkkien hyvien aikomusten ja ministerin omien tavoitteiden kertominen ei riitä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT