Pääkirjoitus

Nyt päätetään oman kunnan suunnasta

Pääkirjoitus 07.04.2017

Vaaleissa syntyy arvopohja tuleville päätöksille.

Kuntavaalit huipentuvat sunnuntaina varsinaiseen vaalipäivään. Päivän päätteeksi yhteensä 311 kuntaa ja kaupunkia saa uuden valtuuston seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Tiistaina päättyneessä ennakkoäänestyksessä äänensä ehti antaa jo yli 1,1 miljoonaa suomalaista. Tämän perusteella vaalien äänestysvilkkaus noussee jonkin verran edellisvaaleista. Jo se yksin on hyvä uutinen, sillä kuntavaalien äänestysprosentti vajosi vuoden 2012 vaaleissa ainoastaan 58,8 prosenttiin.

Kuntavaalit ovat Suomessa tärkeät vaalit. Kunnilla on edelleen perustuslakiin kirjattu vahva itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden käytössä korkeinta valtaa käyttävät nyt valittavat valtuustot.

Kuntavaaleissa on koko maassa ehdolla yhteensä 33 600 ehdokasta. Valinnanvaraa löytyy jokaisesta kunnasta, ja kunnan tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, ketkä ehdokkaista tulevat sen valtuustoon valituiksi.

Valtakunnan mediassa suuren osan vaaleihin liittyvästä julkisuudesta vievät puolueiden puheenjohtajat. Kuntavaaleissa he ovat kuitenkin lähinnä suuren vaalisirkuksen kilpailevia tirehtöörejä.

Onnistunut ohjelma ja puheenjohtajan hyvä esiintyminen saavat äänestäjiä liikkeelle ja tukevat puolueen ehdokkaiden menestystä. Valtaa kuntapäätöksiin puoluejohtajilla ei sen sijaan ole muuten kuin valtuutettuina, jos he ovat ehdokkaina ja tulevat lisäksi valituiksi.

Puolueille kuntavaalit ovat osa vaalien jatkumoa, jossa ne hakevat menestyksen lisäksi aina asemia seuraaviin vaaleihin. Sunnuntai-iltana pohditaan siksi myös vaalituloksen vaikutuksia valtakunnan politiikkaan. Tämä on kuitenkin vaalien sivuseikka, sillä ihmiset ovat juuri valinneet päättäjät kotikuntiinsa.

Valtuustot eivät päätä hallitusohjelmasta, eikä niissä noudateta hallitus–oppositio-jakoa. Valtuutetut tekevät päätöksiä keskellä kuntien arkea, ja harva ehdokaskaan pystyy sitoutumaan puolueensa kaikkiin vaalilupauksiin.

Toki puolueiden menestys kertoo, millainen arvopohja kuntapäätöksissä saa vaalien jälkeen lisää painoa.

Osa kuntien päätösvallasta siirtyy jatkossa maakuntatasolle. Kunnat päättävät silti maakuntauudistuksen jälkeenkin muun muassa kaavoituksesta, elinkeinopolitiikasta ja koulutuksen järjestämisestä. Myös kulttuurin, liikunnan ja muiden harrastusten edellytykset luodaan kunnissa.

Kunnilta poistuvat sote-asiat ovat tähänkin saakka olleet lain määräämä palvelukokonaisuus, jota koskevat päätökset on tehty yleensä kuntayhtymätasolla. Valtuustojen tehtävä on ollut kasvavien laskujen kuittaaminen.

Kunnille jäävät tehtävät liittyvät ratkaisevasti kunnan elinvoimaan ja houkuttavuuteen. Päätöksiä tehdään taloudellisesti niukoissa oloissa – kaikki hyvä ja haluttu ei ole mahdollista. Siksi vaaleissa muodostetaan arvopohja vaikeidenkin valintojen perustaksi.

Kansalaisvaikuttaminen esitetään usein kuin se olisi "tavallisen kansan" keino vaikuttaa etäiseen politiikan ja talouden eliittiin. Vaalit ja vaalikampanjat ovat kuitenkin demokratiassa tärkein ja tehokkain kansalaisvaikuttamisen tapa.

Mielenosoitus tai adressi on huomion herättäjänä toisinaan paikallaan. Todellinen valta tai vallankumous syntyy kuitenkin silloin, kun suuri joukko käy vaaleissa antamassa äänensä päätösten suunnasta.

Jos on huolissaan suomalaisten työpaikoista, voi toki mennä kadulle heiluttamaan banderolleja kansainvälisiä jättejä vastaan. Vaikuttavampaa on kuitenkin etsiä ehdokas, jolla on kykyä edistää paikallisia ruoka-, tarvike- ja palveluhankintoja kunnassa. Sama pätee moneen muuhun asiaan.

Kansalaisvaikuttamisen paikka on nyt. Sunnuntai määrää, mihin suuntaa oma kuntasi kehittyy. Siihen kannattaa vaikuttaa.