Pääkirjoitus

Ruotsi saa heikon hallituksen

Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus 17.09.2014

” Ruotsin juna puksuttaa edelleen täysillä.”

Ruotsin eduskuntavaalit päätyivät juuri sellaiseen tulokseen, kuin mielipidemittaukset olivat ennakoineet. Oppositiossa ollut punavihreä blokki oli hiuksenhienosti suurempi kuin hallitusrintama, mutta ei yltänyt silti enemmistöön. Vaa’ankieliasemaan nousivat ruotsidemokraatit, jonka kanssa kuitenkaan mikään puolue ei halua tehdä yhteistyötä. Syynä on ruotsidemokraattien maahanmuuttovastaisuus ja puolueen joidenkin jäsenten uusnatsitausta.

Ruotsin uudeksi pääministeriksi nousee sosialidemokraattien johtaja Stefan Löfven. Vaaleissa tappion kärsinyt kokoomus joutuu valitsemaan uuden puheenjohtajan, kun pääministerin paikalta pudonnut Fredrik Reinfeldt ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden.

Sosialidemokraatit tarjonnevat hallitusyhteistyötä vihreälle ympäristöpuolueelle. Hallitus on kuitenkin kapeapohjainen vähemmistöhallitus eikä sitä levennä paljon edes, että vasemmistopuolue tukee sitä äänettömänä yhtiömiehenä.

Hallituksen paras tuki onkin Ruotsin vahva talous. Ruotsin juna puksuttaa edelleen täysillä eikä lamasta ole maassa tietoakaan. Vahvasta taloudesta huolimatta neljän porvarillisen puolueen allianssi hävisi vaalit. Ruotsalaisille ei kelpaa edes hyvä kun tavoitellaan priimaa.

Ruotsidemokraatit voittivat ääniä ennen muuta kokoomukselta. Mitä ilmeisimmin monen kokoomuslaisen mielestä maltillinen kokoomus oli liiankin maltillinen erityisesti maahanmuuttoasioissa.

Protestiin saattoi liittyä myös yleisempää aatteellista taustaa. Myös porvarilliset puolueet korostavat ruotsalaista hyvinvointivaltiota ja kattavaa sosiaaliturvaa arvona, joka pitää säilyttää. Ruotsidemokraatit tarjosivat tälle ruotsalaiselle mallille selkeän äärioikeistolaisen vaihtoehdon.

Ruotsissa ollaankin monista suurista asioista yhtä mieltä. Tästä huolimatta blokkirajan yli tapahtuva yhteistyö hallituksessa on äärimmäinen poikkeus. Viimeinen punamultahallitus istui 1950-luvulla.

Tuleva pääministeri Stefan Löfven esitti heti vaali-iltana yhteistyökutsun myös keskustalle ja kansanpuolueelle. Vähemmistöhallitus tarvitsee jonkun kumppanin viedäkseen läpi budjetin eduskunnassa. Asiakohtainen yhteistyö ei olisi uusi asia, tapahtuihan näin viimeksi Göran Perssonin hallituskaudella, jolloin sosialidemokraatit ja keskusta tekivät yhteistyötä.

Uusi hallitus saa edeltäjältään taloudessa hyvän perinnön. Sosialidemokraatit myös jatkanevat pitkälti samoilla linjoilla kuin edellinen hallitus. Tavoitteena on hyvä kilpailukyky ja korkea työllisyysaste. Ainakin jonkin aikaa hallitus voi hallita tekemättä oikeastaan mitään.

Suuria uudistuksia kapeapohjainen hallitus ei kuitenkaan kykene tekemään. Vaalikamppailun yksi iso asia oli koulu, jossa ruotsalaiset itse ovat todenneet olevan parantamisen varaa. Vähemmistöhallitus tuskin pystyy tekemään suurta koulu-uudistusta. Sellaiseen tarvittaisiin mukaan myös oppositio.

Vaalitaistelun aikana ei Ruotsissa puhuttu paljon puolustuskysymyksistä. Sosialidemokraatit ovat kuitenkin ilmoittaneet lisäävänsä puolustusmäärärahoja, mitä porvarilliset puolueetkaan tuskin vastustavat.

Ruotsin linja Natoon säilynee kuitenkin samana. Tuleva pääministeri Löfven ilmoitti selkeästi, että Ruotsi ei hae Naton jäsenyyttä, vaan jatkaa entisellä linjallaan. Tähän kuuluu lisääntyvä yhteistyö Suomen kanssa.

Suomessa kannattaakin lukea tarkoin kaikki se, mitä Ruotsissa nyt puolustusasioista sanotaan.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT