Pääkirjoitus

Ruuan kotimaisuus on vahva brändi

Pääkirjoitus 31.03.2017

Vahvakaan brändi ei kestä mitä tahansa.

Tutkimusten mukaan suomalalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Ruuan, erityisesti lähiruuan arvostus on viime vuosien aikana edelleen vahvistunut.

Taloustutkimuksen tekemän Mitä Suomi syö 2016 -tutkimuksen mukaan 73 prosenttia suomalaisista pitää kotimaisen ruuan syömistä tärkeänä. Vuoden 2014 tutkimuksessa tätä mieltä oli 65 prosenttia. Erityisen tärkeää kotimaisuus on liha- ja maitotuotteissa.

Kotimaisuus on tärkeää myös muissa tuotteissa. Suomalaisen Työn Liiton viime syksynä julkaiseman tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaista sanoo valitsevansa kotimaisen tuotteen aina kun se vain on mahdollista.

Kotimaisuuden arvostus on huomattu myös kaupoissa, joissa kotimaisuutta korostetaan mainoksissa ja myymälöissä. Myös elintarviketeollisuudessa hehkutetaan raaka-aineiden ja valmistuksen kotimaisuutta.

Kotimaisen ruuan laadulle ja arvostukselle on myös tutkittua katetta. Suomessa käytetään ruuan tuotannossa muihin maihin verrattuna erittäin vähän antibiootteja eikä meillä ole salmonellaa. EU:n elintarviketurvallisuusviraston selvitysten mukaan Suomessa syödään EU:n puhtainta ruokaa.

Suomalaisen ruuan turvallisuus ei ole syntynyt itsestään, vaan sen eteen tehdään töitä edelleen joka päivä. Vastuu ruuan turvallisuudesta kuuluu koko ruokaketjulle – maatiloille, teollisuudelle, kaupalle ja myös kuluttajille.

Tuottajien, teollisuuden ja kaupan pitää huolehtia siitä, että tuotteet ovat sitä, mitä niiden luvataan olevan. Kuluttajilla pitää olla oikeaa tietoa ostopäätösten tekemiseen. Näin ei ikävä kyllä aina ole.

Ruuan kotimaisuus on niin vahva brändi, että sen avulla myydään myös muualla valmistettuja tuotteita. Vaikka näissä tuotteissa ei suoraan välttämättä mainita suomalaisuudesta, myydään niitä tunnettujen kotimaisten brändien alla. Kuluttaja ei aina osaa katsoa valmistusmaata tarkkaan, koska tuotetta myydään mielikuvalla kotimaisuudesta.

Ruoka on iso maailmanlaajuinen bisnes, johon liittyy paljon myös väärinkäytöksiä. Pari viikkoa sitten tuli ilmi, että jotkut brasilialaiset lihatalot olivat lahjoneet viranomaisia antamaan virheellisiä hygieniatodistuksia. Asiasta nousi iso kansainvälinen kohu.

Elintarviketurvallisuusviraston Eviran pääjohtaja Matti Aho arvioi, että ruokahuijaukset tulevat lisääntymään. Syynä tähän on, että ruuan aineettomat ominaisuudet nousevat yhä tärkeämmiksi. Tällaisia ovat muun muassa tarina, luomumaisuus ja gm-vapaus eli asiat, jotka voidaan osoittaa vain dokumentaatioilla. (MT 29.3.)

Ahon mielestä suomalaiset ovat sinisilmäisiä ruokahuijausten suhteen. Emme usko, että joku tarkoituksella huijaa ruualla. Tätä tapahtuu ikävä kyllä myös Suomessa.

Salolainen Perniön Liha on rakentanut imagoaan kotimaisuudella, lähiruualla, rehellisyydellä, luomulla ja aitoudella. Alkuviikosta paljastui, ettei imagolle ollut katetta. Yhtiön toimitusjohtajalle luettiin tiistaina syytteet markkinointi- ja terveysrikoksista.

Syytteen mukaan Perniön Liha toi vuoden 2015 tammi-maaliskuussa lihaa ulkomailta 47 tonnia. Samaan aikaan kotimaasta ostettiin 17,5 tonnia. Yhtiö kuitenkin kertoi verkkosivuillaan, että sen käyttämä liha on täysin kotimaista. Tuotteissa oli kotimaisuudesta kertova Joutsenlippu-merkki.

Kotimainen ruoka on vahva brändi, mutta ei sekään kestä mitä tahansa. Vaikka kyse on yksittäistapauksesta, on se vakava muistutus koko ruokaketjulle. Kysymys ei ole pelkästään yhden yrityksen maineesta, vaan koko kotimaisen ruokaketjun uskottavuudesta. Kuluttajien lisäksi petetyksi ovat tulleet myös pelisääntöjä noudattavat muut ruokaketjun toimijat.

Positiivista sinänsä surullisessa tapauksessa on, että se osoittaa kotimaisen valvonnan toimivan.