Pääkirjoitus

Kansa valitsee myös tulevan presidentin

MT:n maanantaina julkaisema kysely (MT 24.2.) presidentti Sauli Niinistön mahdollisesta jatkokaudesta on herättänyt huomiota – ja hieman hämmennystäkin.

Kyselyssä suomalaisten selvä enemmistö tyrmää Niinistön presidenttikauden jatkamisen poikkeuslailla. Samoin kansalaiset suhtautuvat torjuvasti kahden peräkkäisen presidenttikauden rajoituksen poistamiseen perustuslaista.

Tulokset kertovat suomalaisten kunnioituksesta kansanvaltaa kohtaan. Oli presidentti kuinka suosittu tahansa, ei häntä haluta nostaa perustuslain rajoitusten yläpuolelle.

Huomiota herättää, että joka neljäs suomalainen kannattaa Niinistön presidenttikauden pidentämistä vuonna 2024 päättyvän toisen presidenttikauden jälkeen.

Osuus on suuri, ottaen huomioon historian. Poikkeuslaista tulee useimmille mieleen vuoden 1974 omituinen tilanne, jossa itsevaltaiseen asemaan noussut presidentti Urho Kekkonen huudatti itsensä jatkokaudelle ilman vaaleja.

Perustuslakiin myöhemmin tehtyjen uudistusten tarkoituksena on nimenomaan ollut parlamentarisoida Suomen hallitusmuoto ja torjua tasavallan presidentin nouseminen Kekkosen kaltaiseen asemaan.

Miksi niin moni suomalainen sitten kannattaa Niinistön kauden jatkamista yli laissa säädetyn?

Niinistön suosioluvut ovat poikkeuksellisia, mutta se tuskin yksin selittää tulosta. Uuden perustuslain voimaantulosta huolimatta iso osa suomalaisista kannattaa edelleen nykyistä vahvempaa presidentti-instituutiota.

Suomen ulkopoliittinen asema on vakaa, eikä sotilaallisen kriisin uhkaa ole näkyvissä. Poliittisen ilmapiirin kiristyminen ja lyhytaikaisiksi jääneet hallitukset ovat kenties saaneet kansalaiset kaipaamaan politiikkaan vakauttavaa tekijää, jollainen Urho Kekkonen kieltämättä oli poliittisesti myrskyisällä 1970-luvulla.

Yksi selitys Niinistön jatkokauden kannatukselle voi yksinkertaisesti olla tulevien vuoden 2024 presidentinvaalien kaukaisuus. Presidenttipeli ei ole puolueissa vielä alkanut, eikä varteenotettavia ehdokkaita ole noussut esiin. Niinistön jatkaminen voi tuntua tavallisen kansalaisen mielestä luontevalta.

Suomessa järjestetään normaalin kaavan mukaiset presidentinvaalit tammikuussa 2024. Presidentti myös vaihtuu, koska Sauli Niinistö ei voi asettua ehdolle.

Kukaan ei ole esittänyt Niinistön kauden jatkamista poikkeuslailla, eikä perustuslain rajoitusta kahdesta perättäisestä kaudesta olla muuttamassa.

Lauantaina Ylen Ykkösaamussa (Yle 22.2.) Niinistö itse piti presidenttipelin viriämistä jo neljä vuotta ennen vaaleja lähinnä kiusallisena. Presidentin toimikautta hän on esittänyt jopa lyhennettäväksi.

Vuoden 2024 presidentinvaalien asetelma on silti kiinnostava. Kestosuosikki ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). on ykkönen myös MT:n tänään julkistamassa kyselyssä.

Vaikka ehdokkaita ei ole puolueissa vielä juuri edes mietitty, suosiota kyselyssä saavat myös Olli Rehn (kesk.) ja Jussi Halla-aho (ps.).

Neljässä vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon niin maailmassa kuin yksittäisten poliitikkojen elämässä.

Vielä joitakin vuosia sitten keskustelua presidentin asemasta hallitsivat esitykset valtaoikeuksien kaventamisesta tai peräti koko presidentti-instituution lakkauttamisesta.

Nyt sellaiset puheenvuorot ovat hävinneet. Jos puoluekentän sirpaloituminen ja epävakaus jatkuu, nousee esille väistämättä keskustelu joidenkin presidentin sisäpoliittisten valtaoikeuksien palauttamisesta.

Presidentin valtaoikeudet eivät ole kiveen hakattuja, mutta periaate siitä, että yhdelle ihmiselle ei pidä antaa liikaa valtaa, on länsimaiden demokratiakäsityksen kovinta ydintä.

Oli presidentti kuinka suosittu tahansa, perustuslain rajoja ei haluta ylittää.

Lue lisää