Suomessa etsitään jo kuusen korvaajaa - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Suomessa etsitään jo kuusen korvaajaa

Alati lämpenevä ilmasto alkaa näkyä myös suomalaisessa metsänhoidossa. Etelä-Suomen lämmin ja lumeton talvi on altistanut metsät tuulituhoille. Poikkeuksellisen kovat talvimyrskyt ovat kaataneet erityisesti kuusikoita.

Aiemmin ääri-ilmiöinä pidetyistä myrskyistä, vetisistä talvista ja aiempaa lämpimämmistä jaksoista alkaa muotoutua Suomeenkin uusi normaali säätila. Myrskytuhojen lisäksi myös suomalaisia metsiä uhkaavat seuraavina vuosikymmeninä uudet kasvitaudit. Keski-Euroopan valtavat kaarnakuoriaistuhot ovat karu näky jo kansainvälisistä uutiskuvista.

Myös juurikääpä aiheuttaa pahimmillaan tuntuvaa tuhoa ja lista uusista taudeista on muutenkin pitenemään päin.

Suomen kannalta tilanne on ongelmallinen erityisesti kuusen osalta. Se on altis sekä myrskyille että uusille taudeille. Lisäksi sitä on viljelty Suomessa huomattavan paljon.

"Liikaa", toteavat monet asiantuntijat muun muassa tämän lehden ohessa ilmestyvässä MT Metsä -kuukausijulkaisussa.

Ongelma on hankala koko metsätalouden kannalta. Ilmastonmuutoksen vauhtia Suomessa on erittäin vaikea arvioida. Myös teollinen ketju sekä sahauksessa että kuitupuumarkkinoilla on rakennettu huomattavan vahvasti kuusen kasvatukselle. Kuka takaa, että joku tulevaisuudessa ostaa uusia lajikkeita puhumattakaan siitä, mikä on niistä saatava hinta?

Jo tällä hetkellä lehtikuusta istutetaan jonkin verran. Sen viljelystä on saatu lupaavia kokemuksia. Muun muassa Metsä Group välittää taimia asiakkailleen. Puukaupassa metsänomistajan tienesti on ainakin toistaiseksi jäänyt vaatimattomaksi. Sahurien mielenkiinto on jäänyt vähäiseksi. Selluksikin se kelpaa vain eritysjärjestelyin.

Tulevaisuudessa tilanne voi olla parempi, mutta arvioita menekistä on vaikea saada, sitovista lupauksista puhumattakaan.

Yksin metsänomistajan arvailujen varaan ilmastonmuutokseen varautumista ei voida laskea. Metsäyhtiöiden on herättävä asiaan.

Toistaiseksi UPM, MetsäGroup, Stora-Enso ja isot sahurit ovat onnistuneet sivuuttamaan kysymyksen, mutta muutaman vuoden kuluessa niiden olisi kyettävä kertomaan, mitä mieltä ne ovat esimerkiksi haavan, pohjoisamerikkalaisten kontortamännyn ja douglaskuusen tai Keski-Euroopassa yleisen pyökin markkinoista.

Aktiivisempaa otetta on syytä odottaa myös Luonnonvarakeskukselta ja muilta tutkimuslaitoksilta. Ilmastonmuutoksen lisäksi myös riistatalous aiheuttaa omat ongelmansa. Esimerkiksi hyväkasvuisen haavan ongelmana on se, että sorkkaeläimet pitävät sitä herkkunaan. Osa uusista lajeista saattaa maistua niille yhtä hyvin.

Muutenkin lämpenevän ilmaston vaikutusta peura- ja hirvikantoihin tunnetaan metsätalouden osalta liian huonosti. Riistatutkimuksella onkin nyt näytön paikka. Metsästäjien ja metsänomistajien ohella vastauksia kaipaavat muutkin. Hiilen sitomisenkin kannalta on tärkeää, että sorkkaeläinten aiheuttamat tuhot jäävät pieniksi.

Metsänomistajien ja heidän etujärjestönsä MTK:n on otettava asia tosissaan ja puserrettava metsäyhtiöiltä arviota tulevista suunnitelmista kaupallisten puulajien suhteen.

Samoin sertifiointeja tekevät PEFC ja FSC ovat asiassa vielä lähtötelineissä. Esimerkiksi metsänomistajien suosima PEFC ei hyväksy uusista lajeista metsätalouskäyttöön kuin lehtikuusen ja hybridihaavan.

Myös kotimaisten puulajien jalostuksessa pyritään parantamaan metsien mahdollisuutta selvitä ilmaston lämpenemisessä. Käytännöt alkavat muutenkin jo muuttua. Esimerkiksi yhden puulajin metsää pidetään jo aiempaakin riskialttiimpana. Metsänomistajien on syytä kiinnostua tulevaisuuden sekametsiensä lajivalikoimasta juuri nyt.

Yksin metsänomistajan arvailujen varaan ilmastonmuutokseen varautumista ei voida jättää. Metsäyhtiöiden on herättävä asiaan.

Lue lisää

Tasan kymmenen vuotta Asta-myrskystä – muistatko, miten kesän 2010 rajuilmat riehuivat?

Versosurma kurittaa männiköitä Pohjois-Suomessa – pahimmillaan sienitauti voi tappaa kokonaisia metsiköitä pystyyn

Luvassa viileää säätä ja matalapaineita - viitteitä uusista myrskyistä ei ole

Lumimittarit söivät tänäkin kesänä koivikoita Kaakkois-Suomessa – kerran syöty koivu selviää yleensä, toinen tai kolmas kerta voi olla kohtalokas