Pääkirjoitus

Maailma tarvitsee suomalaista ruokaa

Sianlihan markkinahinta on Euroopassa kohonnut viime viikkoina huolimatta kansainvälisen talouden turbulenssista. Hinnat ovat vuodessa kohonneet lähes 40 prosenttia. Suomessakin possun hinta on korkeimmillaan kuuteen vuoteen. Tärkeä syy on jättimäisten Kiinan lihamarkkinoiden kova kysyntä. Vuodessa sianlihan hinta on Kiinassa kolminkertaistunut. Myös suomalainen tuottaja voi vihdoin odottaa saavansa osansa noususta.

Silti Kiinasta levinneen koronaviruksen vaikutukset huolestuttavat myös elintarvikkeiden viejiä. Muun muassa Suomesta lähteneet vientierät kelluvat parhaillaan muiden laivakonttien tavoin Kiinan satamien ulkopuolella, kun koronaan varautuminen on halvaannuttanut idän talousjättiläisen logistiikan. Ruokaa Kiina kuitenkin tarvitsee, ja omasta sikaruttoepidemiasta kärsinyt kiinalainen lihateollisuus tarvitsee puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta valtavan kysynnän tyydyttämiseksi.

Sianlihan hinnan kohoaminen on nostanut ruuan hintaa Kiinassa vuodessa lähes viidenneksen (MT 4.3). Myös Suomessa sianlihan hinnan nousu vaikuttaa laajasti tuotantoketjun kannattavuuteen. Perinteisesti se on nostanut muun lihan hintoja, ja rehun välityksellä sen vipuvarsi vaikuttaa myös viljan tuottajien ansioihin.

Kun Kiinan markkinat vetävät hyvin, kotimainen lihateollisuus on päässyt eroon aikaisempia vuosia rasittaneista suurista kotimaan markkinoille sijaansa odottaneista varastoista. Euroopassa suunta on samanlainen. Molemmat isot kotimaiset lihatalot Atria ja HKScan ovat ennakoineet tuottajahintojen nousevan lähikuukausina.

Kun kotimaisesta lihasta alkaa olla puutetta, myöskään suuret suomalaiset kauppaketjut, S-ryhmä ja Kesko, eivät enää pysty pitämään elintarviketeollisuutta näpeissään yhtä tiukasti kuin aiemmin. Tätä vahvistaa ulkomaisen lihan hinnan nousu ja aiempaa heikompi saatavuus.

Kesän grillauskauden kattavat kotimaiset lihahuutokaupat on jo pidetty. Kevään aikana käynnistyvät tarjouskilpailut loppuvuodesta. Joulukinkkubisneksessä kotimaisen tuotantoketjun asema onkin nyt parempi kuin vuosiin.

Koronaviruksen talttumista sekä Kiinassa että muualla on syytä odottaa ennen kaikkea väestön terveydentilan kannalta, mutta myös elintarviketeollisuuden näkökulmasta olojen palautuminen ennalleen olisi mitä toivottavinta.

Tosin ruokamarkkinoiden erityisyys näkyy juuri tällaisina aikoina. Ruokaa on kansalle oltava tarjolla myös poikkeusoloissa. Kiinassa sikaruton leviäminen osoittaa huoltovarmuuden merkityksen. Tuonnin varaan joutuneen jättivaltion esimerkki on syytä muistaa myöhemminkin – myös meillä Suomessa.

Ruuan hinnan nousu Kiinassa on niin rajua, että se heikentää tuntuvasti koko maan kansalaisten ostovoimaa. Monelle maalle ruuan hinnan yhtä suuri nousu olisi inhimillinen katastrofi. Kaikkia uutisia Kiinan ruokakriisistä ei ole ehkä vielä kuultu.

Koronaviruksen vaikutukset kansainväliseen elintarvikeketjuun voivat kasvaa edelleen tuntuvasti. Jos virustauti laajenee kansainväliseksi suurepidemiaksi, se saattaa halvaannuttaa myös jokaiselle maalle tärkeää omaa elintarviketuotantoa. Muun muassa Italiassa maatilojen tuotantomahdollisuudet ovat jo heikentyneet karanteenialueilla.

Kun ilmastonmuutos vääjäämättä etenee, vastaavanlaisten kansainvälisten elintarvikemarkkinoita koskevien häiriöiden määrä kasvaa. Sään ääri-ilmiöt heikentävät satoja. Alati leviävä kuivuus on jo tällä hetkellä vakava ongelma paitsi Afrikan myös Etelä-Euroopan maataloudelle.

Yhä tärkeämpää on pitää maataloustuotanto hyvässä kunnossa siellä, missä se on mahdollista. Suomen peltoja ja kotieläintaloutta tarvitaan tulevaisuudessa ruokkimaan sekä meitä että muita.

Suomen maatiloja tarvitaan jatkossa ruokkimaan paitsi meitä, myös muita.

Lue lisää