Pääkirjoitus

Jokaisen kannettava nyt yhteistä vastuuta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti yhdessä presidentin kanssa maanantaina, että Suomessa otetaan käyttöön valmiuslait. Valmiuslaki tulee voimaan tänään.

Päätös ei ollut poikkeuksellisuudestaan huolimatta yllätys, koska samanlaisia päätöksiä on tehty monessa muussa maassa Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi monien maiden rajat on suljettu henkilöliikenteeltä. Näin on tarkoitus tehdä myös Suomessa.

Päätös on historiallinen, koska valmiuslaki otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Hallituksen poikkeustilapäätös on voimassa tällä erää noin kuukauden.

Valmiuslailla on tarkoitus poikkeustilanteessa muun muassa suojata väestöä sekä turvata ihmisten toimeentulo ja maan talouselämä sekä ylläpitää oikeusjärjestystä. Valmiuslain nojalla voidaan esimeriksi rajoittaa kansalaisten oikeuksia ja normaalia elämää, jos se on välttämätöntä väestön suojelemiseksi.

Hallituksen päätökset vaikuttavat vahvasti kansalaisten arkeen. Päätösten tarkoituksena on suojata erityisesti vanhempaa väestöä, perussairaita sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta.

Hallituksen päätökset osoittavat, kuinka vakavan uhan koronavirus aiheuttaa koko kansakunnalle ja maailmalle. Hallituksen ilmoittamalla 19 kohdan ohjelmalla on tarkoitus hidastaa viruksen etenemistä ja antaa terveydenhoitojärjestelmälle mahdollisuus selvitä tehtävistään.

Hallituksen päätös osoittaa, että se on valmis tekemään päätöksiä ja ottamaan vastuuta. On erittäin tärkeää, että kaikki eduskuntapuolueet ovat yksimielisiä kovien päätösten tarpeellisuudesta.

Tietenkin hallitusta voidaan kritisoida siitä, että päätöksiä tehdään liian myöhään, mutta ne on tehty parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Päätösten arvioinnin aika on sitten, kun poikkeustilanne on ohi. Toivottavasti akuutein kriisi päättyy mahdollisimman pian.

Vastuu hallituksen päätösten käytännön toteuttamisessa on meillä kaikilla. Meidän on nyt keskityttävä epidemian taltuttamiseen ja noudatettava viranomaisten ohjeita.

Liikkumisrajoitukset eivät kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö lähimmäisistä, erityisesti vanhuksista, pitäisi meidän jokaisen omien mahdollisuuksien mukaan huolehtia. Kaikki mahdollisuuksien rajoissa oleva apu on nyt tarpeen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toteaa Presidentin kynästä -kirjoituksessaan: "Koko maailma on nyt poikkeustilassa. Päivittäinen elämämme väistämättä muuttuu ja kohtaamme todellisuuden, jossa ajatuksia ja toimia hallitsevat terveys, toimeentulo ja toisistamme välittäminen. Huoli kohdistuu varmasti ja ymmärrettävästi heti omaan lähipiiriin. Mutta viime kädessä kyse ei ole vain siitä. Vaan kaikista."

Vaikka julkinen sektori keskittää voimavaroja heikoimpien suojaamiseen, jää Niinistön mukaan muille paljon tehtävää. Hänen mielestään esimerkit naapuri- tai läheisavusta ovat rohkaisevia ja kannustavia.

Vaikka tuntuu siltä, että koko Suomi pysähtyy, näin ei kuitenkaan ole. Monet ovat siirtyneet etätöihin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeissä tehtävissä tehdään töitä koko ajan. Muun muassa terveydenhoidossa, elintarvike- ja energiantuotannossa ja turvallisuuspalveluissa sekä monissa muissa tehtävissä työt jatkuvat entiseen tapaan.

Kriisitilanteissa korostuu huoltovarmuuden merkitys. Koronakriisin nopea eteneminen osoittaa, että riittävästä omavaraisuudesta on huolehdittava joka hetki, myös silloin, kun se ei tunnut tarpeelliselta.

Ei ole epäilystäkään, etteivätkö suomalaiset yhdessä vastuuta kantaen selviä tästäkin kriisistä.

Omavaraisuudesta on huolehdittava joka hetki, myös silloin, kun se ei tunnut tarpeelliselta.

Lue lisää