Pääkirjoitus

Reiluus turvaa omavaraisuutta

Kriisitilanteissa yhteiskunnan perustoimintojen rooli ja toiminta korostuvat. Yksi tällainen perusasia on elintarvikeketjun mahdollisimman ongelmaton sujuminen. Elintarviketeollisuuden ja kaupan mukaan tällä hetkelläkin ruokahuolto pelaa, eikä kuluttajilla ole syytä hamstrata ruokaa.

Suomi onkin hoitanut hyvin ruokaturvansa. Viime vuonna The Economist-lehden tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on maailman viidenneksi paras ruokaturva. Tutkimuksessa arvioitiin ruuan saatavuutta, ostovoimaa, turvallisuutta ja laatua. Suomi sai parhaat pisteet turvallisuudesta ja laadusta.

Kysymys on kuitenkin myös kuluttajien luottamuksesta siihen, että peruselintarvikkeita on saatavilla myös kriisitilanteen mahdollisesti pitkittyessä. Kauppojen viikon aikana tyhjentyneet hyllyt kertovat siitä, että luottamus ei ehkä ole aivan täydellistä.

Merkittävä syy kauppojen ruokahyllyjen yllättävään tyhjentymiseen on, että ruuan tarve kotitalouksissa on lisääntynyt merkittävästi. Lounasravintoloiden ja kouluruokailun sijaan ruokaillaan kotona.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Hanna Karikallio arvioi, että kodeissa käytetään ehkä enemmän kotimaista ruokaa. Muutos on hänen miestään haaste myös logistiikkaketjulle. (MT 16.3.)

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistuttaa, että nyt kotimaisen ruuantuotannon ja ruokaketjun merkitys korostuu. Ruuan toimitusketju on periaatteessa kunnossa, mutta ongelmiakin on. Vaikuttaa siltä, että osalta kaupan ketjuista on edelleen unohtunut, että ruokaketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan epäreilujen kauppatapojen käyttö elintarvikeketjussa on edellisiin kyselyihin verrattuna vähentynyt, mutta kauppaketjut käyttävät edelleen valtaansa suhteessa elintarvikeyrityksiin osin epäreilulla tavalla. (MT 18.3.)

Suurimpana ongelmana pidettiin kaupan omia merkkejä ja tarjouskilpailujen heikkoa läpinäkyvyyttä. Teollisuuden omia brändituotteita on haluttu vaihtaa kaupan oman merkin alle. Teollisuus ei myöskään uskalla kyseenalaistaa kaupan toimintaa.

Vaikka kauppatavoissa on tapahtunut myönteistä kehitystä, kyselyn tulos ei ole yllätys. Koko ruoka-alan itsesäätelyelin Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta kertoi joulukuussa, että yksi kauppaketju on edelleen käyttänyt epäreiluja kauppatapoja.

Kyse on niin sanotusta pakkojaosta, jossa keskusliike olisi edellyttänyt paikallisten kauppojen ostavan tuotteita omalta keskusvarastoltaan. Samalla paikallisten tuottajien tilauksia olisi lautakunnan mukaan peruttu ja tappiot olisivat jääneet tuottajien kannettaviksi.

Lautakunta ei nimennyt kyseistä ketjua, mutta kaikki keskusliikkeet kiistävät syyllistyneensä epäreiluihin tapoihin. Lautakunta antoi kuitenkin joulukuussa suosituksen, että pakkojako pitää lopettaa. Lautakunnan mukaan "kaupan on suurempana huolehdittava siitä, että sopimuksissa otetaan kohtuullisessa määrin huomion heikomman intressit".

Tämänkin jälkeen lautakunta on saanut yrityksiltä useita yhteydenottoja epäreiluista kauppatavoista. Lautakunnan mukaan kyse ei ole yksittäistapauksesta. (MT 9.3.)

Vaikka ongelmatapaukset ovat kauppatapalautakunnan tiedossa, asiaa ei ole selvitetty. Miksi ruokakaupan oma itsesäätelyelin ei saa epäreiluja kauppatapoja käyttäviä kuriin? Sen lisäksi, että väärin toimiva kaupan alan yritys pilaa koko alan mainetta, toiminta heikentää suomalaisten tuottajien ja teollisuuden mahdollisuuksia tuottaa kotimaista ruokaa.

Kotimaisen ruokaturvan korkean tason yläpitäminen edellyttää, että ruokaketjussa toimitaan reilusti. Siitä ei ole varaa tinkiä edes normaalioloissa.

Miksi ruokakaupan oma itsesäätelyelin ei saa epäreiluja kauppatapoja käyttäviä kuriin?

Lue lisää