Pääkirjoitus

Osinkoja syytä jättää yrityksiin

Lomautusten määrä on viime viikon aikana räjähtänyt rajuun nousuun. Työvoimaviranomaisten tietoon tuli yli 100 tuhatta ilmoitusta. Kun talouden synkkä näkymä tarkentuu, vauhti saattaa vain kasvaa. Silti lomautukset eivät nyt ole pääongelma. Ne saattavat olla jopa yksi tärkeimmistä ratkaisuista, joilla koronaviruksen aiheuttamasta kurimuksesta on mahdollista selvitä.

On myös havaittava, että suomalainen sopimusyhteiskunta on poikkeuksellisessa tilanteessa osoittanut jälleen voimansa. Viime viikolla isot palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK pystyivät yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kanssa huomattavaan saavutukseen sopiessaan väliaikaisista toimista, joilla yritykset voivat sopeuttaa toimintaansa myynnin loppuessa kuin seinään.

Yritysten mahdollisuuksia lomauttaa helpotettiin ja nopeutettiin, jotta ne saavat kulujaan alas mahdollisimman nopeasti. Samalla hallitus lupasi toimia, joilla lomautettujen pääsyä työttömyysturvan pariin vauhditetaan. Niillä on tarkoitus estää konkurssiaalto, jonka todennäköisyys on noussut lyhyessä ajassa pelottavan suureksi.

Näkymä on niin karu, että se yhdisti vakiintunutta työnantaja- ja palkansaajajärjestelmää. Samalla se palautti maahan kolmikannan, josta erityisesti työnantajaleirissä ja Suomen Yrittäjien jäsenistössä on haluttu päästä eroon. Viime vuosina vahvassa myötäisessä purjehtinut elinkeinoelämä huutaa nyt valtiota apuun.

Hallitus on muutenkin tukemassa yrityksiä ainakin 15 miljardilla eurolla. Todennäköisesti tämä summa nousee vielä selvästi. Keskeisessä roolissa oleva elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on valmis esittämään lisätukea yrityksille, kun tilanne täsmentyy ja nykyisten toimien teho voidaan todentaa. Tärkeää oli myös Finanssivalvonnan (Fiva) päätös alentaa pankkien vakavaraisuusvaatimusta.

Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, ja Fivan päätös helpottaa niiden luotonantoa ja lyhennysvapaiden myöntämistä pahimman yli.

Kun elinkeinoelämä on nyt ajautumassa yhä vahvemmin valtion tuen ja työmarkkinajoustojen varaan, katse kiinnittyy menneiden kriisien mukaisesti sen oman vastuunkantokykyyn. Myös työnantajakentän yhtenäisyys testataan taas kerran.

Yrittäjien vaatima paikallinen sopiminen edistyy nyt käytännössä, mutta lakikirjausten vaatiminen asiasta ei ole tilannetajuista. Useissa pienissä yrityksissä omistaja on ensimmäinen, joka tinkii omastaan. Hyvissä yrityksissä työntekijät ymmärtävät tämän ja ovat myös valmiita joustoihin, joilla yritys viedään koronakuilun yli uuteen nousuun. Tätä luottamusta on syytä kunnioittaa, ja ainakaan sitä ei ole syytä lähteä nyt murentamaan.

Palkansaajajärjestöillä on täysi työ saada työehtojen heikentämisiä koskevat kirjaukset läpi liitoissaan. Tämän tietää myös EK. Vakiintuneen järjestelmän antama vipuvarsi on nyt tarpeellista sekä työnantajapomo Jyri Häkämiehelle että palkansaajajärjestöjen Jarkko Elorannalle, Sture Fjäderille ja Antti Palolalle.

Aivan olennaista on, minkälaisen linjan pörssiyhtiöt ottavat kevään yhtiökokouksissaan jakaessaan omistajilleen osinkoja ja erityisesti päättäessään ylimmän johdon palkkioista. Tähän kohdistuu nyt valtava mielenkiinto.

Jos palkansaajat ovat tinkineet omastaan, mikä on se ääri ja määrä, johon omistajien olisi syytä tyytyä. Ennätysosinkoja tai johdon kalliita bonuksia kannattaa nyt miettiä kahdesti.

Omasta elannosta on yrittäjänkin huolehdittava, mutta ylimääräinen kannattaisi nyt jättää yrityksen riskipuskuriin. Se voi olla myös yrityksen ja sen omistajien etu.

Ennätysosinkoja tai johdon kalliita bonuksia kannattaa nyt miettiä kahdesti.

Lue lisää