Pääkirjoitus

Ruokajärjestelmän uhat otettava vakavasti

Koronakriisi on uhka terveyden ja talouden lisäksi ruokajärjestelmälle. YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtajan mukaan koronapandemia saattaa kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrän vuoden loppuun mennessä.

WFP:n pääjohtaja David Beasley arvioi, että olemme nälkäpandemian partaalla. Hän varoitti maailmanlaajuisesta humanitaarisesta katastrofista.

WFP:n arvion mukaan akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivien ihmisten määrä voisi nousta koronan taloudellisten vaikutusten vuoksi jopa 130 miljoonalla ihmisellä verrattuna vuoden 2019 lukemaan. Beasleyn mukaan nälänhätää voitaisiin kohdata pahimmillaan yli 30 maassa.

Suomessa ruuan saatavuutta on pidetty itsestään selvänä, vaikka monet asiantuntijat ovat varoittaneet ruokaturvan uhista.

Kaksi vuotta sitten Ruokitaan edes itsemme -raportin julkistaneen e2:n tutkija Kaisa Karttunen muistutti, ettei Suomen ruuantuotanto ole irrallaan muusta maailmasta, koska ympäristöongelmat sekä ruuan tuonti ja vienti ylittävät rajoja.

Pari vuotta sitten ei edes osattu varautua koronan kaltaiseen uhkaan maailman ruokajärjestelmälle. Suurimpina ja todennäköisimpinä riskeinä pidettiin muun muassa ilmastonmuutokseen, veteen ja sään ääri-ilmiöihin liittyviä riskejä.

Koronan lisäksi nämä riskit uhkaavat edelleen ruokajärjestelmän vakautta. Esimerkiksi Euroopan tärkeimpiä vehnäntuotantoalueita vaivaa kuivuus. Vientirajoitukset ovat osaltaan nostaneet vehnän maailmanmarkkinahintaa. (MT 22.4.)

Karttusen ohella monet muutkin asiantuntijat ovat varoittaneet, että Suomen ruokaturvan suurin uhka on maatalouden heikko kannattavuus. Myös Ruokaviraston pääjohtaja Antti Jussi Oikarinen on huolissaan alkutuottajan asemasta ruokajärjestelmässä (MT 22.4.).

Oikarainen muistuttaa, ettei ruokaturvaa ole ilman tasapainoisesti toimivaa ruokajärjestelmää. Tasapaino on hänen mielestään järkkynyt, koska ei riitä, että kauppa ja teollisuus pärjäävät. Myös alkutuottajan on pärjättävä. Ruokaturvassa ei saisi olla heikkoa lenkkiä.

Oikarainen uskoo, että koronakriisi opettaa ihmisille, ettei ruoka tule kaupan hyllylle itsestään.

Parin kuukauden aikana koronakriisi on osoittanut, mitä tapahtuu kriittisille tarvikkeille, kun kaikki haluavat niitä yhtä aikaa. Hinnat nousivat moninkertaisiksi, ja kaikki maat pyrkivät turvaamaan ensin oman väestönsä tarpeet. Kaikkea tavaraa ei saanut rahallakaan.

Suojavarusteiden valmistamisessa ja niiden saamisessa markkinoille on kuitenkin kyse vain viikoista korkeintaan muutamasta kuukaudesta. Ruuan tuotannossa kysymys on pidemmästä syklistä. Nyt alkamassa olevan satokauden sadon pitää riittää ensi vuoden syksyyn saakka. Lähivuodetkin ovat osoittaneet, että matkassa on monta mutkaa, ennen kuin sato on korjattu.

YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) arvioi, että edessä on ruokakriisi, ellemme ryhdy pian toimenpiteisiin maailman elintarvikkeiden toimitusketjun turvaamiseksi ja koronaviruksen ruuantuotannolle aiheuttamien haittojen minimoimiseksi.

Jo pelkkä epävarmuus ruuan saatavuudesta voi FAO:n mukaan käynnistää vientirajoitusten aallon, joka loisi ruokapulan maailmanmarkkinoille. Koronan aiheuttamat vaikutukset yhdessä ruokaprotektionismin kanssa voivat FAO:n mukaan olla mittavat.

Vaikka Suomen varautuminen poikkeustilanteisiin on herättänyt kademieltä maailmalla, koronaepidemia on osoittanut, ettei kaikkeen ole osattu kuitenkaan varautua riittävästi.

Jo vuosia on tiedetty, mikä on ruokajärjestelmämme suurin uhka. Puheita ja seminaareja aiheen ympärillä on pidetty paljon, mutta muutosta ei ole saatu aikaan. Oikarinen sanoin: "Ilman tuottajaa ei ole ruokaa. Toivon, että tämä menee kaikille perille."

Kaikki maat pyrkivät turvaamaan ensin oman väestönsä tarpeet.

Lue lisää

Ruuan tuotannon turvaaminen tärkeintä

Kestävä maatalous takaa ruokaturvan

Halpuuttamisessa toinen aalto liikaa

Maailma koronan jälkeen