Rajoitteita syytä säätää alueittain - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Rajoitteita syytä säätää alueittain

Maan hallitus pohti kaksi päivää, miten koronaepidemiaan torjutaan alkuviikkojen jälkeen. Pohjana oli valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtamana korona exit-työryhmän raportti.

Hetemäen työryhmän mukaan koronaa ei pystytä kokonaan tukahduttamaan. Se vaatisi erittäin tiukkoja, kuukausia kestäviä rajoituksia. Vaikka korona saataisiin nyt aisoihin, on suuri vaara, että se nousisi uudelleen.

Niin sanotun laumasuojan saaminen edellyttäisi, että noin 70 prosenttia väestöstä on immuuni taudille. Sen voi saavuttaa joko rokottamalla tai sairastamalla taudin. Australialaisen epidemiologi Gideon Meyerwitz kirjoitti tiedejulkaisu Sciece Alertissa, että laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta (Yle 2.4.).

Noin promillella suomalaisista on todettu tartunta. Vaikka tartuntojen määrä on todettuihin verrattuna moninkertainen, laumasuojaan on pitkä matka. Vielä ei ole varmuutta edes siitä, antaako sairastettu tauti immuniteetin uudelle tartunnalle.

Rokotetta koronaa vastaan kehitetään eri puolilla maailmaa kiivaasti, mutta läpimurtoa ei ole vielä saavutettu. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi kuitenkin, että koronavirusrokote voi tulla markkinoille jopa ensi syksynä (IL 5.5.).

Suomen valitsema linja perustuu viivytystaktiikkaan, jolla terveydenhoitojärjestelmälle annetaan aikaa sopeutua ja selviytyä epidemiasta. Maanantaina kerrotut päätökset jatkavat tätä linjaa. Valittu strategia on perusteltu, koska koronasta saadaan tietoa koko ajan lisää ja hoitomahdollisuudet kehittyvät.

Rajoitusten asettaminen ei ollut hallitukselle helppoa, mutta niiden höllentäminen on sitäkin vaikeampaa. Kansaterveyden lisäksi on otettava huomioon kansantalous ja rajoitusten sosiaaliset vaikutukset.

Päätöksiä on tehtävä epävarmojen ja ristiriitaisten tietojen pohjalta. Neuvojia riittää ja asiantuntijat ovat erimielisiä. Toisten mielestä rajoituksia pitää kiristää entisestään ja toiset haluavat lisää vapauksia.

Rajoitusten helpottaminen ei herättänyt esimerkiksi ravintola-alalla pelkästään riemua. Ravintoloitsija Joonas Keskisen mukaan alalla toivotaan ympäripyöreyksien sijaan selviä ohjeita aukioloista ja turvaetäisyyksistä. (IS 5.5.)

Suuri osa rajoituksista jää edelleen voimaan. Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden on jatkossakin vältettävä fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Myös vanhustenhoidon käyntirajoituksia jatketaan. Jos meistä muista rajoitukset tuntuvat häiritseviltä, pitää asettaa itsensä vanhusten asemaan. Heidän suojelunsa on ymmärrettävää, mutta keinot ovat ankaria. Kysymys on noin 900 000 ihmisestä.

Päätöksiä tehtäessä hallituksen olisi hyvä pohtia, sopivatko samat säännöt koko maahan. Pitäisikö rajoitteita säätää sen mukaan, mikä tautitilanne on kunkin aluehallintoviraston alueella?

Yksi merkittävä syy Suomen hyvään tilanteeseen on, että annettuja määräyksiä ja ohjeita noudatetaan. Sen kääntöpuoli on, että hallitukselta odotetaan selkeitä sääntöjä ja ohjeita. Aina yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen ei ole mahdollista, vaan tarvitaan omaa harkintaa.

Rajoitusten lieventäminen lisää jokaisen omaa vastuuta entisestään. Pääministeri Marin sanoikin Ylen A-studiossa maanantai-iltana, ettei hän aio antaa kenellekään ohjetta, että lastenlapsia ei saa halata.

Rajoitusten höllentäminen ei merkitse, että koronaepidemia olisi kokonaisuudessaan hellittämässä. Hetemäen työryhmän raportin mukaan, jos taudin hallinnassa onnistutaan, tartunnat ovat huipussaan kesän lopulla. Epidemian arvioidaan olevan ohi noin puolentoista vuoden kuluttua. Varmaa se ei ole.

Päätöksiä on tehtävä epävarmojen ja ristiriitaisten tietojen pohjalta.

Lue lisää

Hetemäki julkisti ohjeet hallitukselle: Alueiden palvelut pitää turvata kriisien sietokyvyn parantamiseksi – katso koronainfo

Oppi ei nytkään kaada ojaan

Mansikat eivät ole ainoita, joiden sato uhkaa jäädä maahan – ilman avomaan kasviksia edessämme on ankea talvi

Uutissuomalainen: Valtaosa suomalaisista aikoo ottaa koronarokotteen