EU haluaa mennä syvemmälle metsään - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

EU haluaa mennä syvemmälle metsään

Huolimatta siitä, että metsäpolitiikka kuluu jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan kansallisen toimivaltaan, EU:ssa on kova halu puuttua metsien käyttöön ilmasto- ja ympäristöpolitiikan avulla. Tästä on saatu vuosien varrella kokemusta muun muassa metsien hiilinielujen laskentasääntöjä koskevan lulucf-lainsäädännön yhteydessä.

Kokemukset eivät ole olleet pelkästään myönteisiä. Ongelmana on, etteivät muiden maiden EU-päättäjät tunne riittävästi metsätaloutta.

Vaikka metsäkeskustelun luultiin välillä rauhoittuvan, uutta metsää koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan kovaa vauhtia.

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan esitystään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta. Vaikka esitys ei vielä ole valmis, siitä tihkuneiden tietojen mukaan komissio haluaa luonnon monimuotoisuusstrategiassaan muun muassa suojella luonnontilaiset metsät, vanhat metsät, suot ja turvemaat. (MT 6.5.)

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan "Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja." Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

Suojelun lisäksi komissio haluaa jäsenmaille sitovan ennallistamissuunnitelman. Näitä ennallistettavia kohteita ovat esimerkiksi suot, turvemaat, niityt ja kosteikot. Tavoitteena on myös istuttaa kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka jo monimuotoisuustavoitteilla puututaan jäsenmaiden metsien käsittelyyn, metsiä koskevaa varsinaista lainsäädäntöä valmistellaan erikseen. EU:n metsästrategia on tarkoitus julkaista ensi vuonna.

Komission tavoitteena on myös suojella kolmasosa EU:n maapinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Tästä alasta tiukasti suojeltuja tulisi olla kymmenen prosenttia. Komissio ei ole tavoitteidensa kanssa yksin. Euroopan parlamentti linjasi aiemmin tänä vuonna, että 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä.

Kolmanneksen suojelutavoite puuttuisi jo sinällään merkittävästi Suomen metsien käyttöön. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen maa-alasta metsää on 73 prosenttia, Euroopan 33 prosenttia. Erot metsien taloudellisella merkityksellä ovat tätäkin isommat. Euroopan bruttokansantuotteesta metsäsektorin osuus on vain noin 0,8 prosenttia, mutta Suomessa osuus on noin viisi prosenttia.

Lisäksi State of Europe's forest -raportin määrittelemistä EU:n tiukimmin suojelluista metsistä jopa 80 prosenttia on Suomessa.

Suomen edunvalvojilla on edessään kova työ, että EU:n metsää monella tavalla koskeviin tavoitteisiin saadaan realismia. Parhaaseen tulokseen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassakin päästään sillä, että se rakennetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle pohjalle.

Jos metsien käyttöön halutaan puuttua, siinä on suureksi avuksi, että tuntee metsien ja niiden hoidon kokonaisvaltaisen merkityksen.

Suomen maa-alasta metsää on 73 prosenttia, Euroopan 33 prosenttia.

Lue lisää

Atlantin sademetsää ennallistetaan Itä-Brasiliassa enemmän kuin hävitetään – 30 vuoden tulokset alkavat nyt näkyä, mutta kunnollinen palautuminen kestää toistasataa vuotta

Realismia maatalouden uusille sääntelyhankkeille

MTK:n Marttila arvostelee komission suojelusuunnitelmia: "Lahja fossiilitaloudelle ja isku ilmastotavoitteille"

EU liikkuu yhteisvastuun suuntaan, jos 500 miljardin jättirahasto toteutuu – Kulmunin mukaan Suomi ottaa asiaan kantaa, kun siitä saadaan "selkeä esitys"