Suomalainen sisu sisältää resilienssiä - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Suomalainen sisu sisältää resilienssiä

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä totesi viikko sitten, että Suomen selviäminen koronakriisistä ja siitä seuraavista ongelmista ei ole mahdotonta, koska Suomi on yksi maailman toimivimpia yhteiskuntia. Selviämisessä auttaa hänen mukaansa myös, että kriisi on luonut ymmärrystä asioiden tärkeysjärjestyksestä ja pakottanut ihmiset sopeutumaan poikkeuksellisiin toimiin.

Vihriälä on arvioinnissaan oikeassa. Suomi on turvallinen maa, jossa on muun muassa demokraattinen päätöksentekojärjestelmä, tasa-arvo, laadukas koulutus ja toimiva terveydenhuoltojärjestelmä. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomella on poikkeuksellisen hyvä resilienssi.

Resilienssi määritellään yksilön ja yhteiskunnan kyvyksi sietää häiriö- ja kriisitilanteita ja vastoinkäymisiä sekä mukautua niiden jälkeiseen tilanteeseen. Sivistyssanakirjan mukaan resilienssiä on muun muassa kimmoisuus, peräänantamattomuus, elastisuus, paineensietokyky ja valmius. Samoilla sanoilla voi kuvata suomalaista sisua, periksi ei anneta.

Suomalaisten sopeutumis- ja toimintakykyä on koeteltu monta kertaa. Olemme selvinneet muun muassa sodista, jälleenrakennusvaiheesta ja lamasta. Meneillään oleva koronakriisi pakottaa meidät sopeutumaan poikkeuksellisiin rajoituksiin ja sietämään epävarmuutta.

Epävarmuuden sietäminen koskee kaikkia suomalaisia. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on useaan otteeseen muistuttanut, että hallituskin joutuu tekemään päätöksiä puutteellisten ja epävarmojen tietojen pohjalta. Hallitus on kuitenkin kyennyt tekemään poikkeuksellisen kovia päätöksiä, vaikka sen kykyä tehdä päätöksiä epäiltiin jo ennen koronakriisiä.

Mukautuminen poikkeustilanteeseen näkyy myös eduskunnassa, jossa hallitus- ja oppositiopuolueiden raja hämärtyi ainakin kriisin alkuvaiheessa. Hallitusta on muodon vuoksi arvosteltu, mutta päätöksiä on tehty yksimielisesti.

Kriisitilanteessa myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat pystyneet sopimaan asioista, joista sopiminen normaalioloissa on vaikuttanut mahdottomalta. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat koronakriisin alkuvaiheessa yt-neuvottelujen nopeuttamisesta, lomautusaikojen lyhentämisestä ja työttömyysturvan omavastuupäivien poistamisesta lomautetuilta ja irtisanotuilta.

Viime viikolla järjestöt päättivät esittää maan hallitukselle järjestelyn jatkamista pienin muutoksin vuoden loppuun saakka. Hallituksen ja eduskunnan tehtäväksi jää järjestöjen esityksen hyväksyminen.

Kriisin keskellä pitää muistaa, että tilanteet ovat erilaisia, ja ihmiset kokevat muutokset ja niistä aiheutuvan stressin eri tavalla. Koronarajoitukset kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin ihmisiin. Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan ja heidän toivotaan jatkossakin pysyvän karanteeninomaisissa oloissa.

Monia painaa huoli tulevaisuudesta ja omasta sekä läheisten jaksamisesta. Huolta aiheuttavat myös taloudelliset ongelmat ja yksinäisyys. Stressiä saattaa aiheuttaa kaiken muun lisäksi se, että kriisin kestosta ei ole mitään tietoa.

Olennainen osa yhteiskunnan resilienssiä on, että sillä on halua ja kykyä huolehtia heikoimmassa asemassa olevista jäsenistään.

Kriisin keskellä meistä jokainen tarvitsee toivoa paremmasta huomisesta.

Pääministeri Sanna Marin muistutti uudenvuodentervehdyksessään, että presidentti Mauno Koiviston sanat sopivat alkavan uuden vuosikymmenen kynnykselle: "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin". Nämä sanat sopivat hyvin koronakriisiinkin.

Suomalaisten sopeutumis- ja toimintakykyä on koeteltu monta kertaa.

Lue lisää

Vihreiden piirijohtajat tyytyväisiä yhteistyöhön keskustan kanssa: "Suomeen ei saada sellaista hallitusta, jossa ei olisi kipeitä kysymyksiä"

Sahateollisuuden vienti sujuu mutta syksyyn liittyy paljon epävarmuutta – "Puurakentamisen vauhdittaminen olisi nyt parasta talouden elvytystä"

Hallitus päättää ravintoloiden avaamisen ehdoista - alueellinen porrastus vaikuttaa epätodennäköiseltä

Edessä vielä pitkä polku