EU:n elvytyspaketti nostattaa myrskyn - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

EU:n elvytyspaketti nostattaa myrskyn

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottivat maanantaina EU:lle 500 miljardin euron elvytysrahastoa. Ehdotuksen mukaan komissio hakisi markkinoilta lainaa ja jakaisi rahat suorina tukina eniten koronasta kärsineille EU-maille.

Tuen ehtona olisi talouden modernisoiminen, esimerkiksi digitalisaatiolla ja ilmastotoimilla. Komission lainat olisivat jäsenmaiden takaamia. Jos 500 miljardin euron arvoinen paketti toteutuu, Suomen lainaosuudeksi tulisi noin kahdeksan miljardia euroa. Summa on tarkoitus maksaan vuosien aikana korotettuina EU-jäsenmaksuina.

Ehdotus on yllättävä, koska Saksa on tähän saakka vastustanut tiukasti yhteisvastuullista velkaa. Ehdotuksessa ei puhutakaan kiistellyistä eurobondeista, vaikka käytännössä niistä on kysymys.

Tukiesityksen läpimeno ei olekaan varmaa edes Saksassa. Saksan perustuslakituomioistuin vaati hiljattain Euroopan keskuspankilta (EKP) tarkkaa selvitystä euromaiden joukkolainojen osto-ohjelmasta.

Vaatimus on poikkeuksellinen, koska EKP:n itsenäisyyttä on pyritty varjelemaan. Lisäksi Saksan perustuslakituomioistuin haastaa selvityspyynnöllään EU-tuomioistuimen, joka on hyväksynyt EKP:n euromaiden lainojen osto-ohjelman.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan ehdotettu elpymisrahasto tarkoittaa EU:n liikkumista yhteisvastuun suuntaan. Hänen mukaansa siihen suuntaan koronakriisi pakottaa EU:n joka tapauksessa.

Kangasharjun mielestä "kysymys on tavasta, jolla se tehdään niin, että emme joudu, suoraan sanoen, Etelä-Euroopan huijauksien kohteeksi". Hänen mukaansa Suomenkin on turvallisempi olla mukana, jos Saksa katsoo, ettei sen piikki ole auki Etelä-Euroopan suuntaan.

Neuvotteluista tulee erittäin vaikeat. Jäsenmailla on yhteisvastuullisuudesta eri näkemyksiä. Sitä ovat vaatineet Etelä-Euroopan maat Ranskan johdolla ja vastustaneet Saksan lisäksi tiukasti Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Itävalta. Itävallan kansleri Sebastian Kurtz totesi heti maanantaina, että nelikon mukaan koronasta kärsiviä maita pitää tukea lainoilla.

Oman lusikkansa soppaan tuo Euroopan parlamentti, joka vaatii 2 000 miljardin euron elvytysrahastoa.

Keskustelusta on tulossa myrskyinen myös Suomessa. Tukiesitys on tervetullut erityisesti EU:ta ja euroa tiukasti vastustaville perussuomalaisille. Mielipidemittauksissa kannatustaan menettänyt puolue tulee oppositioasemassa ottamaan ehdotuksesta irti kaiken mahdollisen poliittisen hyödyn.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomen kanta rahastoon on ”rakentava ja avoin” ja Suomi on valmis tarkastelemaan ”erilaisia vaihtoehtoja” rahaston rahoittamisesta ja jakamisesta.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistuttaa, ettei poikkeustilanteessakaan tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa. Hänen mukaansa Suomi ottaa asiaan kantaa, kun siitä on saatu selkeä esitys.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on asiaan valmis kanta. Hän kirjoitti Facebookissa: "Sen sijaan, että hallitus suhtautuu ´rakentavasti ja avoimesti´ velka- ja tulonsiirtounioniin, sen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta. Nyt heti."

Nyt ei kuitenkaan ole kysymys euromaista, vaan kaikista EU:n jäsenmaista.

Päätöksenteko ei ole helppoa, koska omissakin talouden pelastamistalkoissa on täysi työ. Vaikka periaatteessa vastustetaan yhteisvastuullisia velkoja, viennistä riippuvaiselle maalle on tärkeää, että vientimailla on kykyä ostaa tuotteitamme. Hallituksen on päätettävä, kannattaako vientimahdollisuuksistamme maksaa, ja kuinka paljon.

Kannattaako vientimahdollisuuksistamme maksaa, ja kuinka paljon?

Lue lisää

Velanoton tie käyty loppuun

EU-komission elvytyspaketti ei menisi sellaisenaan läpi Suomessa – maaseudun kehittämisen rahoitus edelleen yksi prioriteeteista

Keskuspankilta järeitä toimia euroalueelle: EKP korottaa hätärahoitustaan

Maatalouden arvostus nousi koronakriisissä – komissio edistää nyt EU:n ympäristöohjelmaa pikavaihteella