Valtio ruokkii karjansa toisten mailla - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Valtio ruokkii karjansa toisten mailla

Perustuslain takaamat kansalaisoikeudet ovat olleet vahvasti esillä. Osa oikeusoppineista on ottanut aktiivisesti kantaa muun muassa siihen, ovatko Poliisi ja Rajavartiolaitos ylittäneet toimivaltansa valvoessaan koronakriisin johdosta määrättyjä liikkumisrajoituksia.

Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella ovat, koska on puututtu väärällä tavalla perustuslain takaamaan liikkumisen vapauteen. Muista perusoikeuksista on keskusteltu paljon vähemmän, osasta ei lainkaan.

Vähälle huomiolle ovat jääneet muun muassa tasa-arvo, turvallisuus, kokoontumisvapaus, elinkeinovapaus ja omaisuuden suoja. Harva oikeusoppinut on vuosikymmenten varrella lähtenyt vaatimaan tasa-arvoa esimerkiksi julkisia palveluja karsittaessa. Elinkeinovapauteen on puututtu vahvasti esimerkiksi määräämällä ravintolat suljettaviksi ja rajaamalla kokoontumisvapautta.

Ajankohtainen omaisuudensuojaan ja elinkeinovapauteen vahvasti liittyvä ongelma on valkoposkihanhien aiheuttamat massiiviset vahingot erityisesti Itä-Suomen pelloilla. Lintujen aiheuttamat haitat ovat tuttuja myös etelän kaupungeissa, mutta tänä keväänä muuttomatkalla olevat valkoposkihanhiparvet ovat aiheuttaneet ennennäkemättömiä tuhoja Pohjois- ja Itä-Karjalan pelloilla.

Hanhet syövät nurmien ja syysviljojen lisäksi myös kylvettyjen kevätviljojen siemenet. Ongelmaa pahentaa, että paluumatkalla hanhet jatkavat siitä, mihin menomatkalla jäivät. Viljelijöille ja kotieläimille jää hanhien lanta sekä sen aiheuttama tautiriski.

Viljelijät ovat hanhilaumojen kanssa tekemättömissä, koska EU:n vuonna 1979 säätämän lintudirektiivin mukaan hanhia ei saa ilman viranomaislupaa edes häiritä. Häirintälupa ei edes auta, koska se ei tehoa.

Massiivisten, kymmenien tuhansien lintujen parvien keskellä ei uskoisi, että valkoposkihanhi on uhanalainen laji.

Tilanteen ratkaiseminen on ympäristöministeriön käsissä. Ympäristöhallinnon vetäytyminen EU-direktiivin taakse on vastuun pakoilua. Esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa valkoposkihankia saa pelloista metsästää. Jos ympäristöministeriö haluaisi, metsästys olisi mahdollista myös meillä.

Valtio toki maksaa korvauksia hanhien aiheuttamista tuhoista, mutta ne eivät vastaa vahinkoja. Parikkalalaisen lihakarjankasvattajan Kari Pekosen mukaan valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot olivat viime vuonna 138 000 euroa, mutta korvauksia maksettiin 37 000 euroa. (MT 20.5.)

Kysymys on poliittisesta tahdosta. Eduskuntapuolueista keskusta, RKP, SDP, kristillisdemokraatit ja kokoomus haluaisivat pienentää hanhikantaa metsästyksellä.

Ympäristöministeri Krista Mikkosenkin (vihr.) mielestä tilanteeseen on löydettävä nopea ratkaisu, mutta hän ei kuitenkaan kerro, mitä se ratkaisu olisi. Hän toteaa, että häirintää ja ampumista voidaan sallia vain hyvin rajoitetusti luonnonsuojelulailla, sillä kyseessä on rauhoitettu laji. (MT 22.5.)

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Emma Karilla on selkeä näkemys siitä, mikä keino ei ainakaan käy. Lintujen vähentäminen ei ole hänen mielestään vaihtoehto. Tuhojen vähentämiseksi pitäisi hänen mukaansa löytää muita keinoja, kuten erillisiä lintupeltoja muuttoreittien varrelle. Karin mukaan linnut ruokailisivat niillä, ja muut pellot jäisivät rauhaan. Jospa hanhet oppisivat, mitkä pellot on varattu niille? Tuskin.

Valtio on muutenkin huono karjanhoitaja. Hanhien lisäksi muun muassa hirvet, peurat, joutsenet, kurjet, merimetsot ja naakat ruokailevat toisten mailla ja aiheuttavat isoja vahinkoja metsissä, pelloilla, merialueilla ja taajamissa.

Jos valtio ei saa pidettyä karjaansa kurissa, pitää niiden aiheuttamat vahingot korvata täysimääräisesti. Senhän takaa jo perustuslain omaisuudensuoja?

Kymmenien tuhansien lintujen parvien keskellä ei uskoisi, että valkoposkihanhi on uhanalainen laji.

Lue lisää

Vain 13 prosenttia vastustaa – suuri enemmistö sallisi valkoposkihanhien metsästyksen

MTK:n Viljasen mukaan ympäristöministeri Mikkosen suurin ongelma on asenne – "Jos viljelijät koetaan vastapuoleksi, heijastuu se kaikkiin asiakysymyksiin"

Ympäristöministeri Mikkonen uskoo vihreän elvytyksen mahdollisuuksiin ja puolustaa energiaturpeen veronkorotusta

Jari Leppä saa viljelijöiltä entistä paremman arvosanan – Krista Mikkosen toimintaan ollaan vähemmän tyytyväisiä