EU-komissio kahmii valtaa jäsenmailta - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

EU-komissio kahmii valtaa jäsenmailta

Euroopan unionin taival on ollut siirtymistä kriisistä toiseen. Keinona kriiseistä selviämiseen on ollut sama: enemmän EU:ta eli unionin tiivistäminen. Tätä lääkettä Euroopan komissio esittää nyt myös koronakriisin jälkihoitoon.

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona esityksensä koronakriisistä toipumiseksi. Esitys myötäilee Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viime viikolla tekemää aloitetta. Elpymisrahaston koko on yhteensä 750 miljardia euroa. Siitä 500 miljardia euroa on tarkoitus jakaa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.

Elpymispaketti rahoitettaisiin komission markkinoilta ottamalla, jäsenmaiden takaamalla lainalla. Jäsenmaat sitoutuisivat maksamaan lainan takaisin vuodesta 2027 lähtien. Lainan pitäisi olla maksettuna vuoteen 2058 mennessä.

Komission suunnitelmissa on rahoittaa koronalaina myös uusilla EU:n perimillä veroilla. Tällaisia olisivat muun muassa uudet päästökauppatulot, hiilitullit, muovi- ja digiverot. Komission mukaan uudet verot voisivat jopa kuitata lainan kokonaan.

Elpymisrahaston lisäsi komissio esitteli seuraavan rahoituskauden (2021–2027) uudistetun budjettiesityksen. Edelliseen esitykseen oli lisätty 11,5 miljardia euroa, jotta elvytysrahaa saataisiin käyttöön nopeasti.

Komission esityksen pohjalta mahdollisesti syntyvä neuvottelutulos pitää hyväksyä yksimielisesti. Se ei tule olemaan helppoa, koska jäsenmaat eivät ole pystyneet sopimaan edes ensi vuoden alussa alkavan rahoituskauden budjetista. Budjetin, Green Dealin ja elpymisrahaston koplaaminen yhteen ei helpota asiaa.

Komissio astuu jäsenmaiden tontille kaavaillessaan uusia veroja. Verotus on jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Tilanne on samankaltainen kuin EU:n pyrkimyksissä päästä päättämään jäsenmaiden metsien käytöstä. EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa, mutta ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan kautta metsien käyttöön ja samalla kansalliseen päätösvaltaan puututaan vahvasti.

Komission esitys on muutenkin sääntöjen rajamailla. Perussopimuksen mukaan EU tai yksittäinen jäsenvaltio ei saa ottaa vastatakseen toisen valtion veloista.

Turun yliopiston eurooppaoikeuden professorin Jukka Snellin mielestä nyt ei ole kuitenkaan kysymys taloudellisten sitoumusten antamisesta. Hänen mukaansa poikkeustilanteessa "EU:lla on perussopimusten nojalla liki velvollisuus auttaa suurissa vaikeuksissa olevia valtioita". (HS 28.5.)

Snell arvioi, että komission ehdotus tuskin rikkoo myöskään perussopimuksen artiklaa, jonka mukaan EU:n talousarviossa menojen ja tulojen pitää olla tasapainossa, koska jäsenmaat ovat sitoutuneet velkojen takaisinmaksuun.

Joka tapauksessa toteutuessaan komission esitys merkitsisi muun muassa komission budjettivallan lisääntymistä ja kukonaskelta liittovaltiokehityksen suuntaan. Jäsenmaat sitoutuisivat vuosikymmeniä kestävään velanmaksuun. Lisäksi komission päätösvalta lisääntyisi siitä, miten tukirahat ja lainat käytettäisiin.

Näyttää siltä, että Saksa ja Ranska ovat ottaneet entistäkin vahvemmin ohjat EU:sta. Molemmilla on oma etu vahvasti pelissä. Ranskan oma talous on vaikeuksissa ja maan pankeilla on paljon saatavia pahiten velkaantuneilta mailta. Saksan vientiteollisuus tarvitsee markkinoita.

Suomen hallitus joutuu punnitsemaan tarkasti, miten suhtautua esitykseen. Vaikka Suomesta tulisi elpymisrahaston nettomaksaja, EU-maiden nopea elpyminen on viennistä riippuvaisen Suomen etu. Kysymys on myös siitä, kuinka paljon lisää valtaa komissiolle ollaan valmiita rahan lisäksi luovuttamaan.

Päätökset elpymisrahoituksesta on tehtävä kiireesti. Säästä ei vielä tiedä, mutta politiikan kesästä on tulossa kuuma.

Säästä ei vielä tiedä, mutta politiikan kesästä on tulossa kuuma.

Lue lisää

Komission ehdotus pysyy: EU:n elpymisvälineen koko tai lainojen ja avustusten suhde ei muuttunut huippukokouksen alla

Ranskan uudeksi pääministeriksi maan koronatoimista vastannut Jean Castex

Ranskan hallitus erosi – presidentti Macronin odotetaan nimeävän uuden ensi viikolla

EU jatkaa vääntöä ulkorajojen avaamisesta – alustavan listan mukaan matkustaminen unionin alueelle sallittaisiin 14 maasta