Velanoton tie käyty loppuun - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Velanoton tie käyty loppuun

Hallituksen 5,5 miljardin euron lisäbudjetti koronan kolhiman Suomen talouden tukemiseksi on monella tavalla poikkeuksellinen. Valtionvelka nousee samalla pelkästään kuluvan vuoden osalta huimaksi, lähes 19 miljardiin euroon. Erikoista onkin, että kun hallitus nyt jakaa rahaa kahmalokaupalla, sen on tarkoitus ryhtyä muutaman viikon kuluttua säästämään tulevista menoista.

Tässä välissä kuitenkin tapahtuu melkoinen tulonsiirto, jota myös maakunnissa kannattaa seurata tarkasti. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) painotti tiistaina useaan otteeseen sitä, että kyseessä on koko maata kehittävä toimenpidekokonaisuus.

Asian voi näin nähdä, vaikka muun muassa kuntien saama miljardin euron suuruinen tuki meneekin paljolti suurille kasvukeskuksille, koska kriteerinä oli verotulojen menetys.

Pienissä kunnissa, missä rahat ovat loppuneet jo aikoja sitten, ihmetelläänkin linjausta. Miksi vakavarainen Helsinki kaipaa lisää tukea? Olisiko sitä pitänyt kuitenkin suunnata tarveharkintaisesti enemmän niille, jotka sitä myös enemmän tarvitsevat?

Olennaista on kuitenkin taloudellisen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun aikaansaaminen. Tässä suhteessa lisäbudjetti sisältää useita hyviä hankkeita myös alueellisesti. Liikennehankkeet ovat työllistäviä ja koko maan näkökulmasta suhteellisen tasaisesti leviäviä. Ne edistävät varmasti myös taloudellista kasvua.

Myös rataliikennehankkeet ovat sekä työllistäviä että ekologisesti perusteltuja. Joukkoliikenteen tuestakin irtosi osa muuallekin kuin kasvukeskuksille.

Erityisen tärkeää oli lisärahan suuntaaminen puurakentamiseen, jonka myönteiset ilmastovaikutukset alkavat vihdoin näkyä myös elinkeinopolitiikassa.

Kemin uuden ison biotuotetehtaan poliittinen tuki näyttää myös varmistuneen. Uudenaikainen metsäinvestointi on maailman mittakaavassa niin ekologinen, että myös vihreille oli mahdollista asettua lopulta sen taakse. Tuella oli kuitenkin hintalappu. Vihreät ajoivat budjettiin pohjoisen metsän suojelun lisärahoituksen.

Maatalouden osalta Makera-rahaston saama 70 miljoonan lisävaltuus antaa mahdollisuuksia vivuttaa tarvittavia investointeja kotimaisen tuotannon vahvistamiseksi. Myös biokaasun edistäminen on esimerkki ekologisesta kasvuhankkeesta, jonka hyödyt säteilevät myös maaseudulle.

Paljon asioita jää vielä lisäbudjetinkin osalta ratkaisematta. Muun muassa korkekakouluille luvattu 4800 aloituspaikan lisäys on edelleen kohdistamatta sekä opintosuuntien että oppilaitosten osalta. Yleislinjaus on jakaa potti puoliksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Näistä rahoista käydään sekä tieteentekijöiden että poliitikkojen parissa vielä kova kilpa. Alueyliopistojen pitää olla tässä jaossa terävinä. Monissa yhteyksissä on selvästi näytetty, kuinka tärkeitä alueelliset yliopistot ovat koko niitä ympäröivän alueen elinvoimalle ja samalla koko Suomelle.

Koronalaskun takaisinmaksu vaatiikin juuri talouden elinvoiman ja työllisyyden parantamista. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on useaan otteeseen tähdentänyt työllisyysasteen merkitystä.

Vain työ tuo toimeentuloa ja vaurautta kansalaisille ja verotuloja valtiolle, joilla aikanaan koronankin aiheuttamat menot ja etuuksien väistämättömät leikkaukset on tarkoitus maksaa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) vaatikin kansliapäällikkö Lauri Hetemäen työryhmältä lisää konkreettisia toimia, joilla lähivuosista selvitään.

Muutaman viikon päästä ne ovat toivottavasti pöydässä. Samalla selviää, minkälaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on seuraavina vuosina varaa ja mitkä ovat tulevaisuuden työelämän pelisäännöt.

Velan varaan tulevaisuutta ei voi rakentaa.

Muutaman viikon kuluttua selviää, minkälaiseen hyvinvointiin meillä on varaa.

Lue lisää

MTK:n Viljasen mukaan ympäristöministeri Mikkosen suurin ongelma on asenne – "Jos viljelijät koetaan vastapuoleksi, heijastuu se kaikkiin asiakysymyksiin"

Ylen kysely: Annika Saarikko keskustavaikuttajien suosikki puheenjohtajaksi

EU-vastaisen suvun kasvatti raivasi tiensä Brysseliin mepiksi – "Jos emme onnistu hallitusti muuttamaan sitä, miten yhteiskunta toimii, muutos tulee ilmastokriisin myötä hallitsemattomasti"

Ympäristöministeri Mikkonen uskoo vihreän elvytyksen mahdollisuuksiin ja puolustaa energiaturpeen veronkorotusta