Rehn ohjaa Suomea EU:n yhteisrintamaan - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Rehn ohjaa Suomea EU:n yhteisrintamaan

Viime päivien dramaattinen poliittinen keskustelu Suomessa on nostanut esiin taloudellisen ahdingon, johon olemme monen muun eurooppalaisen maan ohella ajautuneet. Kun kotimaassa elvytystä ja säästötoimia yritetään kivuliaasti käynnistellä samaan aikaan, Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tilanne on yhtä hankala. Päätöksiä myös unionissa yritetään tehdä nopeasti, mutta epävarmoin perustein.

Kun EU-komissio esitti oman 750 miljardin euron pelastautumispaketin koronan aiheuttamasta talouden taantumasta nousemiseksi, kriittinen keskustelu käynnistyi erityisesti unionin pohjoisissa jäsenmaissa. Tanska, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi esittivät pikaisesti epäilyjään, miksi hyvin talouttaan hoitaneiden jäsenmaiden pitäisi kasvattaa vastuitaan eteläisten jo ennestään velkaantuneiden maiden hyväksi.

Samanlaista keskustelua käydään myös Suomessa. EU-kriittinen oppositiopuolue perussuomalaiset päivitteli kansallisen omaisuuden hukkaamista tuoreeltaan väkevästi. Helppoa lisärahan syytäminen Eurooppaan ei toki ole kenellekään. Suomen hallitus ilmaisi myös oman tyytymättömyytensä erityisesti komission paketin jakosuhteeseen.

Suomen mielestä 500 miljardin euron suora avustus on liian iso suhteessa 250 miljardin lainaosuuteen. Erityisesti valtiovarainministeripuolue keskustassa asiaan suhtaudutaan varauksellisesti. Aiemmista EU:n talouskriiseistä kokemusta hankkinut uusi vastuuministeri Matti Vanhanen (kesk.) joutuu tässäkin asiassa paljon vartijaksi.

Myös presidentti Sauli Niinistö kummeksui äskeisissä Kultaranta-keskusteluissa eurooppalaisen velkaantumisen näkymää. Niinistön mielestä jäsenmaiden pitäisi osoittaa ryhtiä oman taloutensa hoitamisessa. Hän myös muistutti unionin ja euroalueen perussopimuksista, jotka perustuvat vastuulliseen jäsenvaltioiden taloudenpitoon.

Komissio muokkaa varmasti esitystään jäsenmaiden palautteen perusteella. Juhannuksen huippukokouksessa asiaa tuskin saadaan vielä päätökseen, mutta ennen eurooppalaisen lomakauden alkua elokuussa EU:n kannan pitäisi olla selvä.

Euroopan unionin yhteisen ponnistuksen puolustajia ei suomalaisessa keskusteluissa ole parijonoon asti löytynyt, mutta taloudellisen tilanteen heikentyessä unionistien joukko alkaa ryhmittyä EU-lipun alle.

Hieman yllättäen näkyvin heistä nousee keskustan riveistä. Entinen EU:n talouskomissaari ja nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on useissa yhteyksissä nostanut esiin Euroopan unionin poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen. Rehn on myös muistuttanut, mikä on hinta sille, että yhteisiin tukitoimiin ei lähdetä.

Suomalaisen vientivetoisen avoimen talouden näkökulmasta Euroopan talouden lamaantuminen aiheuttaisi työttömyyden kasvua ja valtion verotulojen laskua. Suomen Pankin tiistaisen ennusteen mukaan jo pelkästään tähän asti nähtyjen koronaseurausten takia maan talous sukeltaa kuluvana vuonna seitsemän prosenttia ja toipuminen kestää ilman uusiakin takaiskuja pitkään.

Olennainen instituutio eurooppalaisen taloudellisen laman taittamisessa on itsenäinen Euroopan keskuspankki. Sen vastuiden määrä nousee kuluvana vuonna yli 4 000 miljardiin euroon. Summa on niin iso, että sitä on vaikea käsittää ja poliittisessakin keskustelussa selventää.

Peruskysymykseen siitä, aiotaanko tuosta taakasta joskus selvitä ja miten, ei tahdo saada keneltäkään selvää vastausta. Lienee selvää, että inflaation nousu nyt tavoitellun yli kahden prosentin rajan on yksi tapa. Ajan kuluminen on toinen.

Rehniä kannattaa tässäkin asiassa kuunnella. Hän on yksi EU:n talouden merkittävimmistä päättäjistä.

Hallituksen on vaikea olla Rehnin kanssa eri mieltä.

Hallituksen on vaikea olla Rehnin kanssa eri mieltä.

Lue lisää

Tämä tuli roihuaa sekä monimuotoisuudelle että tieteelle – Haapajärvellä kertyi hyvä tietoaineisto musta hiili -tutkimukseen

HS: Presidentti Niinistö aikoo jatkossakin ottaa kantaa asioihin, jotka eivät suoraan kuulu presidentin toimivaltaan

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen laskee: "Koronakriisin lasku on 133 euroa vuodessa"

Matti Vanhanen huolestui koronakriisin alkuvaiheessa mökkiläisiä kohtaan rakennetusta vastakkainasettelusta: "Hyvin varustellut mökit ovat kansalaisten turvapaikka"