Metsien avulla talous nousuun - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Metsien avulla talous nousuun

Kevään aikana eri viestintävälineissä on ollut esillä metsäalan yhteinen viestintäkampanja Metsien Suomi. Kampanjan tarkoituksena on herättää suomalaisten kiinnostusta metsiin, niiden kestävään käyttöön sekä huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä kaikessa mukana.

Metsistä ja niiden merkityksestä onkin syytä keskustella laaja-alaisesti. Yksipuolisuuden sijaan on huomioitava myös metsien laaja sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurillinen merkitys.

Metsät ovat vuosisatoja antaneet suomalaisille turvaa ja toimeentuloa. Metsien ja metsäteollisuuden merkitys on vuosien aikana vaihdellut, mutta monista päinvastaisista ennustuksista huolimatta, metsäteollisuus elää uuttaa kukoistuskautta.

Ilmastonmuutoksen myötä metsien rooli on kasvanut entisestään. Uusiutuvana luonnonvarana metsät tarjoavat ratkaisuja sekä hiilen sidontaan että fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen.

Metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia ja tavoitteita. Helsingin yliopiston vetämän metsänomistajatutkimuksen mukaan Suurin osa metsänomistajista kuuluu monitavoitteisten ryhmään. Heille tärkeitä ovat sekä metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt ja työtilaisuudet, mutta myös ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. (MT 3.6.)

Metsillä on iso taloudellinen merkitys koko kansantaloudelle. Metsäteollisuustuotteiden tuotannon arvo oli vuonna 2017 yli 22 miljardia euroa, ja alan osuus viennistä oli noin viidennes. Osuus nettoviennistä on tätäkin suurempi, koska metsäteollisuuden tuotantopanokset hankitaan pääosin Suomesta.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala uskoo, että metsäteollisuus nostaa Suomen koronakriisin aiheuttamasta talouslamasta. Hänen mielestään metsäteollisuus tulee olemaan kova sana, kun koronavelkaa ryhdytään maksamaan pois. (MT 10.6.)

Vanhala kiittää hallituksen viimeviikkoista päätöstä tukea Metsä Groupin Kemiin suunnitteleman biotuotetehtaaseen liittyvää infrarakentamista. Hänen mielestään metsäteollisuuteen tarvitaan lisää Kemin kaltaisia investointeja, koska konekanta vanhenee nyt nopeammin kuin uutta rakennetaan.

Vanhalan mukaan metsien käyttö ja monimuotoisuuden suojelu voidaan yhdistää. Hän muistuttaa, että teollisuuden puun käyttö vaihtelee vuosittain. Viime vuonna lulucf-laskelmien mukainen metsien hiilinielu kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 70 prosenttia edellisvuodesta.

Uudet investoinnit eivät uhkaa Vanhalan mielestä puun riittävyyttä, koska puuta käyttävää teollisuutta samaan aikaan katoaa. Esimerkiksi tänä vuona hakkuiden arvioidaan vähenevän lähes viidenneksen vuoteen 2018 verrattuna. Lisäksi suomalainen metsänhoito on Vanhalan mukaan ehdottomasti maailman huippua, jota voisi viedä jopa oppiaineena muihin maihin.

Metsämme kiinnostavat myös Euroopan unionin päättäjiä, mutta ymmärrys metsien monitahoisesta merkityksestä ei ole itsestään selvä asia.

Metsäkeskustelu ottaa EU:n tasolla uusia kierroksia, kun EU:n vihreän kehityksen ohjelman valmistelu etenee. Komission esityksestä tihkuneiden tietojen mukaan metsien merkitystä ei edelleenkään tunneta riittävästi. Metsät nähdään edelleen pääosin vain mahdollisena hiilinieluna.

Vaikka kestävällä metsätaloudella ja metsäteollisuuden ilmastomyönteisillä tuotteilla on tärkeä rooli vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, vastuullisen metsätalouden ja -teollisuuden merkitystä ei ohjelmassa tunnisteta.

Metsien Suomi -kampanja pitää laajentaa koko EU:n tasolle. Metsien merkitystä on vaikea ymmärtää, jos asiasta ei tiedä tarpeeksi. EU:n metsäisten jäsenmaiden on edelleen jaksettava väsymättä kertoa muille maille metsien monipuolisesta roolista myös ilmastonmuutoksen torjuntatyössä.

Metsien Suomi -kampanja pitää laajentaa koko EU:n tasolle.

Lue lisää

Selluntuotannossa liuta isoja hankkeita vireillä – AFRY:n Söderberg: Lyhyen tähtäimen varjo olemassa, mutta pitkällä tähtäyksellä tekijät ajavat kysyntää ylöspäin

Ydinkokeet katkaisivat aikakauden, joka olisi voinut jatkua vielä 50 000 vuotta – maapallolla eletään nyt ihmisen ehdoilla ja se vaikuttaa koko planeettaan

Eikö luontoa ja ihmistä saisi suojella?

Rauman investointi käänsi Suomen suurimman sahaajan suunnan