Vastuullisesta ruuasta maksettava tarpeeksi - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Vastuullisesta ruuasta maksettava tarpeeksi

Saksan elintarviketeollisuuden tuore koronaskandaali on syytä ottaa tosissaan myös meillä Suomessa. Teurastamojätti Tönniesin yhden jättiyksikön työntekijöistä peräti 1 300 on saanut koronaviruksen. Määrä voi vielä kasvaa, mutta jo tähän mennessä tapaus on yksi koronakauden surullisimmista epäonnistumisista.

Isoissa tehdasyksiköissä koronan leviäminen on toki helpompaa kuin pienissä, mutta Rheda-Wiedenbruckin tehtaan tapaus on nostanut perustellusti esiin myös elintarviketeollisuuden toimintatavat Saksassa.

Tehtaan työntekijöistä merkittävä osa on siirtotyöläisiä Romaniasta, Puolasta ja Bulgariasta. Pienillä ansioilla sinnittelevät työntekijät asuvat usein halvoissa yhteismajoituksissa.

Turvaväleistä ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on vaikeaa. Teurastamoiden isot ja kylmät työtilat altistavat henkilöstöä sairauksille. Myös tehdassalit ovat omiaan helpottamaan koronaviruksen leviämistä.

Saksassa Tönniesin työolot ja toiminta ovat kohdanneet raivokasta kritiikkiä. Korona-aika korostaa katastrofin merkitystä, mutta pyrkimys ruuan halpuuttamiseen on toki seurausta pidemmältä ajalta. Kun kauppa ja kuluttajat vaativat jatkuvasti halvempia elintarvikkeita, tuottajat ja teollisuus yrittävät pysyä mukana.

Tämä on syytä huomata ja muistaa myös sitten, kun korona-aika on ohi.

Myös Suomessa elintarviketeollisuus on joutunut korona-aikana tekemään valtavasti työtä työturvallisuuden takaamiseksi. Ponnistukset ovat ainakin toistaiseksi tuottaneet hyvää tulosta. Yhtiöt tekevät edelleen kovaa ja kallista työtä, jotta näin olisi tulevaisuudessakin.

Saksan skandaali osoittaa, ettei turvallinen työympäristö ole elintarviketeollisuudessa mikään luonnonlaki. Sen eteen pitää tehdä työtä. Vastuullisen tuotannon kustannukset pitää maksaa ja muun muassa työntekijöiden riittävästä ansiotasosta täytyy huolehtia.

Vaikka suomalaisen työn hinta ja työturvallisuuden kustannukset ovat kansainvälisesti arvioituna joskus kovat, ne ovat myös suomalaisen yhteiskunnan etu.

Tämä pitäisi suomalaisessa ruokaketjussa huomata.

Katseet kohdistuvat jälleen kerran kauppaan ja kuluttajiin.

Kuluneen vuoden aikana on kaikille suomalaisille käynyt selväksi, että myös meillä alkutuotanto perustuu paljolti vierastyövoimaan. Alkutuotannon kannattavuus on ajettu niin ahtaalle, että sen palkanmaksukyky ei ole suomalaiseen kustannustasoon verrattuna ollut kilpailukykyinen.

Teollisuudessa tilanne on vähän parempi. Silti palkkakehitys myös elintarviketeollisuudessa on moneen alaan verrattuna ollut vaatimaton.

Työturvallisuudesta, vierastyövoiman asuinoloista ja koronariskeistä on kuitenkin pystytty meillä huolehtimaan.

Nyt suomalaisten katseet kohdistuvat hetkeksi saksalaiseen lihaan. Ostopäätöksiä tehtäessä Tönniesin tehtaan olot pysyvät jonkin aikaa kuluttajien mielissä.

Samalla tavalla aiemmin mielissä ovat olleet vaikkapa brasilialaiseen tai thaimaalaiseen lihaan kohdistuneet skandaalit. Eläinten antibioottien käyttöä tai huonoa kohtelua voi löytää lähempääkin, vaikkapa Italiasta.

Oman pään puhtaana pitäminen on tuiki tärkeää suomalaiselle ruokaketjulle. Riskit ovat läsnä meilläkin, ja osa niistä voi toteutua.

Pyrkimys vastuullisuuteen niin ruuan tuotannossa kuin sen teollisessa valmistamisessa on kuitenkin ollut suomalaisen ruokaketjun tunnustettu etu. Kuluttajien olisi syytä arvostaa tätä, ja kaupan on pidettävä sitä esillä.

Samalla on muistettava, että vastuullinen ruoka ei ole halvinta.

Siitä on oltava valmiita maksamaan.

Vastuullinen ruoka ei ole luonnonlaki. Sen eteen on tehtävä työtä.

Lue lisää

Korona teki etätyöstä arkea ja aiheutti tarpeen verkkopalvelujen päivitykseen

Saksassa saatetaan joutua tuhoamaan sikoja - Tönniesin suurteurastamo on edelleen kiinni koronan takia

Suomessa todettu vuorokaudessa 22 uutta koronavirustartuntaa

Kreikka käynnistää lentoliikenteen lomasaarilleen ensimmäistä kertaa sitten koronapandemian puhkeamisen