Ääripäät laskussa presidenttikisassa - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Ääripäät laskussa presidenttikisassa

Seuraaviin presidentinvaaleihin on meillä vielä aikaa, mutta henkilöasetelmaa kannattaa aika ajoin tarkastella. Tehtävään valittava henkilö nauttii Suomessa suurta arvostusta. Erityisesti ulkopolitiikan saralla presidentin valtaoikeudet ovat huomattavat. Tapa, jolla Sauli Niinistö tehtävää hoitaa, on tehnyt hänestä suvereenin ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijan.

Enemmän kuin puhdasta vaaliasetelmaa, mittauksissa kannattaa aistia muuttunutta arvoasetelmaa siitä, minkälaista henkilöä suomalaiset presidentin tehtävään juuri nyt kaipaisivat. Näin on myös Maaseudun Tulevaisuuden tänään julkaisemassa tuoreimmassa gallupissa. Erot helmikuussa tehtyyn vastaavaan kyselyyn ovat merkittäviä.

Kiinnostavaa ja olennaista tuloksissa on tietynlaisten ääripäiden ehdokkaiden kannatuksen lasku. Sekä gallupeiden kestosuosikin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) että perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kannatuslukemat ovat tanakassa laskussa.

Haavisto on kärsinyt al-Holin leiriltä palautettavien Isis-äitien Suomeen paluun ehdoista käytävästä keskustelusta. Ulkoministerin toiminnan arviointi onkin parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsissä.

Haavisto on edelleen suosituin ehdokas seuraavaksi presidentiksi 12 prosentin kannatuksella, mutta nyt hyvin lähellä ovat koronakriisin aikana uskottavuuttaan vahvasti lisännyt pääministeri Sanna Marin (sd.) 10 prosentin kannatuksella ja Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn 11 prosentin lukemalla.

Halla-aholla on puolestaan jatkuvia ongelmia perussuomalaisiin liitetyn rasistisen leiman kanssa. Puolue on viime kuukausina kipuillut sekä tämän että sukupuolten tasa-arvon kyseenalaistamista koskevan rajun kritiikin kourissa.

Kuuden prosentin kannatus Halla-aholle tässä gallupissa saattaa heijastella myös perussuomalaisen liikkeen kannatuksen kehitystä.

MT:n kyselyyn ovat valikoituneet ne henkilöt, joihin on aiemmissa kyselyissä ja niiden avoimissa osioissa kohdistunut mielenkiintoa. Kattavaa tarjoomaa kaikista potentiaalisista ehdokkaista on mahdotonta esittää. Muun muassa valtiovarainministeriksi nyt noussut Matti Vanhanen (kesk.) saattaa seuraavissa gallupeissa nostaa vahvastikin asemiaan.

Kiinnostavaa on myös Vanhasen ja Rehnin profiilien samankaltaisuus. Keskustalla on nyt esillä kaksi samaan poliittiseen sukupolveen lukeutuvaa, talouteen ja Euroopan unionin kriiseihin perehtynyttä potentiaalista miestä.

Vaaleihin on myös niin paljon aikaa, että myös sosialidemokraateissa, kuten muissakin perinteisissä puolueissa, saattaa tapahtua paljon. Marinin asemakin ehtii seuraavina vuosina vielä kehittyä, kumpaan suuntaan tahansa.

Huomiota herättävää on myös kokoomuksen tilanne. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren rinnalle puolue varmasti etsii muitakin ehdokkaita.

Samaan aikaan, kun Suomessa on mahdollista käydä jo etukäteen demokratiaa vahvistavaa yhteiskunnallista keskustelua seuraavista presidentinvaaleista, itänaapurissamme tilanne on toinen.

Myös siellä on tarkoitus järjestää seuraavat presidentinvaalit vuonna 2024.

Parhaillaan maassa on kuitenkin menossa kansanäänestys perustuslain muutoksesta, joka periaatteessa mahdollistaisi presidentti Vladimir Putinin jatkon aina vuoteen 2036 asti.

Järjestely on kohdannut ankaraa kritiikkiä erityisesti kansainvälisessä yhteisössä. Silti yhä todennäköisemmältä näyttää, että myös Suomen seuraava presidentti hoitaa itäsuhteitaan nimenomaan Putinin kanssa, usein Niinistön tavoin henkilökohtaisesti.

Myös tämä vaikuttaa varmasti Suomessa käytävään ehdokasasetteluun. Kyky hoitaa Venäjän suhteita voi jopa ratkaista vaalin tuloksen.

Näyttää siltä, että myös Suomen seuraava presidentti hoitaa itäsuhteitaan nimenomaan Putinin kanssa.

Lue lisää

Oppositiossa erilaisia näkemyksiä ulkoministerin viranhoidon edellytyksistä: Jussi Halla-ahon mielestä Haaviston uskottavuus kärsii rikosepäilyistä – Kai Mykkänen uskoo hänen ammatti-ihmisenä pystyvän hoitamaan ulkoministerin virkaansa

Helmikuussa alkanut esitutkinta ulkoministeri Haaviston ministerivastuuasiassa on valmistunut

EU:n ”koronapaketti” torjuttava

Venäjällä päättyy kansanäänestys lakimuutoksesta, joka sallisi Putinin hallita vuoteen 2036 – vaikka tulos olisi selvä, Putinilla on edessään monia ongelmia