Asiantuntijavallassa aina myös vaaransa - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Asiantuntijavallassa aina myös vaaransa

Koronaepidemia on lisännyt tutkitun tiedon arvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sitran kevään aikana toteuttaman kansalaiskyselyn mukaan suomalaisista 61 prosenttia uskoo, että tieteen ja asiantuntijuuden merkitys lisääntyy koronakriisin jälkeisessä ajassa.

Tulos ei ole yllättävä, sillä juuri asiantuntijat ovat epidemian aikana olleet äänessä. Kun kyse on omasta terveydestä, haluaa jokainen toimia parhaan käytettävissä olevan tiedon varassa.

Kriisiaikoina ihmisillä on taipumus tukea valtion johtoa. Hallituksen suosio on ennätyslukemissa ja luottamus tasavallan presidenttiin on entisestään vahvistunut. Siinä missä vuonna 2017 suomalaisista 32 prosenttia kertoi luottavansa erittäin paljon tasavallan presidenttiin, nyt luku oli Sitran kyselyssä peräti 40 prosenttia.

Myönteisenä kehityksenä voi pitää sitä, että luottamus eduskuntaan ja tiedotusvälineisiin on myös hienoisessa nousussa. Pieni yllätys on, että suomalaiset luottavat yrityksiin aiempaa enemmän. Mitään uutta taas ei ole siinä, että luottamus puolueisiin on pohjamudissa. Puoluepolitiikka samaistuu ihmisten mielissä suhmurointiin, eikä jatkuva julkinen riitely ainakaan vahvista luottamusta puolueisiin.

Vaikka kansa kerääntyy kriiseissä johtajien taakse, yli puolet vastanneista uskoo, että yhteiskuntaryhmien väliset jännitteet ja ristiriidat taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä lisääntyvät. Yhteiskunnalliset jakolinjat ovat vahvistuneet jo ennen koronaa, ja kansalaiset uskovat kehityksen jatkuvan kunhan kriisivaiheesta päästään yli.

Epidemia on kohdellut ihmisiä eri tavoin. Talouden taantuma osuu yleensä rajuimmin heikoimmassa asemassa oleviin.

Äärimmäisenä tilanne on nähtävissä Yhdysvalloissa, joissa miljoonat työttömiksi jääneet ovat putoamassa kokonaan yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Kahtiajakoa lietsoo vaalikampanjaa käyvä presidentti Donald Trump, joka on asemoitunut vastavoimaksi rasismia ja epätasa-arvoa vastustavalle protestiliikkeelle. Trump on yrittänyt myös politisoida itse epidemiaa, mutta huonoin tuloksin. Terveyteen liittyvissä asioissa amerikkalaisetkin uskovat asiantuntijoita.

Suomalaiset tuntuvat toivovan asiantuntijavaltaa ja presidentin aseman vahvistamista lääkkeeksi yhteiskunnan jakautumiseen. Hämmentävää on, että kansalaisten vallan lisääminen yltää Sitran kyselyssä vasta kolmannelle sijalle. Yllättäen joka kuudes suomalainen haluaa lisätä YK:n valtaa yhteiskunnassa. Eniten halutaan vähentää ay-liikkeen, EU:n, median ja puolueiden valtaa.

Auktoriteetit ja asiantuntijat ovat perinteisesti nauttineet Suomessa suurta arvostusta. Presidentin valtaoikeuksien karsiminen närästää edelleen monia. Asiantuntijavaltaan liittyy kuitenkin myös ongelmia.

Demokratiassa päätösten pitäisi perustua parhaaseen tietoon, mutta varsinainen päätöksenteko perustuu aina arvoille. Vaaleissa taas mitataan, mitkä arvot saavat eniten painotusta.

Asiantuntijat voivat myös olla väärässä. Ruotsin tuhansia kuolonuhreja vaatinut koronalinja on perustunut lähes kritiikittömälle uskolle asiantuntijoiden suosituksiin. Myös asiantuntijoilla on erilaisia motiiveja, ja melkein kuka vaan voi esiintyä asiantuntijana varsinkin sosiaalisessa mediassa. Poliitikot taas väistelevät mielellään omaa vastuutaan asiantuntijoiden selän takana.

Oikea lääke yhteiskunnan jakautumiseen ei ole sokea usko presidenttiin tai virkamiehiin. Sen sijaan tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua, jossa kunnioitetaan myös vastapuolen näkemyksiä.

Pitää myös ymmärtää, että maailma muuttuu hitaasti kompromissien kautta. Asiantuntijoilla on tärkeä rooli tuottaa tutkittua tietoa keskustelun tueksi.

Presidentin valtaoikeuksien karsiminen närästää edelleen monia.

Lue lisää

Presidentin suuta ei voi tukkia

Lukijalta: "Perustuslain takaamaa liikkumisen vapautta ei ole ensisijaisesti tarkoitettu turvaamaan viinan- tai nuuskanhakureissuja Ruotsin puolelle"

Korona ja sen torjunta testasivat demokratian

Suomessa ei yhtään uutta koronaan liittyvää kuolemaa – vuorokauden aikana yksi uusi tartunta