Etätyömurros etenee nyt vääjäämättä - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Etätyömurros etenee nyt vääjäämättä

Yksi korona-ajan suurimmista mullistuksista on ollut etätyöhön siirtyminen.

MT:n gallup-tutkimuksen mukaan (MT 17.7.) mukaan joka kolmas suomalainen työskenteli tai opiskeli etänä epidemian aikana. Osuus on huima, kun ottaa huomioon että monella työpaikalla etätöihin siirryttiin parin päivän kuluessa.

Etätyö ei sovi kaikille, mutta kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen haluaa tehdä entistä enemmän etätöitä myös koronakriisin jälkeen. Erityisen paljon halua etätyön lisäämiseen on pääkaupunkiseudulla asuvilla.

Etätyöstä on puhuttu jo kaksikymmentä vuotta. Kelvolliset välineet ja yhteydet ovat olleet saatavilla ainakin kymmenen vuotta.

Silti etätyö oli ennen tätä kevättä pitkälti hyödyntämätön mahdollisuus. Taustalla on ollut työnantajien epäluuloa, luutuneita käytäntöjä ja kulttuuria, jossa etänä työskentelevät on työyhteisöissä unohdettu. Kaikki tuo muuttui maaliskuussa. Testi oli raju, mutta tulokset erinomaisia.

Suomen tietoverkot kestivät nopeasti lisääntyvän dataliikenteen yllättävänkin hyvin. Työteho ja tuottavuus nousivat monilla työpaikoilla. Tyytyväisiä olivat pääosin sekä työntekijät että työnantajat.

Toukokuussa nähtiin kuitenkin erikoinen vastareaktio, kun työnantajaleiri ja kokoomuspoliitikot alkoivat kapinoida hallituksen asettamaa etätyösuositusta vastaan. Yritysten johtoportaassa katsottiin, etteivät tuotekehitys ja innovaatiot ole mahdollisia jos ihmiset eivät ole samassa kokoushuoneessa.

Kokemukset kentältä eivät tue tätä mielikuvaa. Päinvastoin korona-aika on synnyttänyt paljon luovuutta ja uutta yritystoimintaa, kun asioita on täytynyt ajatella uudella tavalla. Kustannussäästöjä etsivät yritykset katsovat jatkossa tarkemmalla syynillä myös toimitilakulujaan. Kallis konttoritila pääkaupunkiseudulla ei ehkä olekaan enää tarpeellinen, tai ainakin sen voi vaihtaa pienempään.

Kaikkia työtehtäviä ei ole mahdollista hoitaa etänä. Keskustelussa on myös esitetty huolia siitä, että etätyö kärjistää yhteiskunnan luokkaeroja. Asiantuntijat työskentelevät kotona, kun duunarit ja hoitajat lähtevät työpaikoille entiseen tapaan.

Etätyön kirjo kuitenkin laajenee. Sosiologian professorin Harri Melinin mukaan kevään aikana uutta oli se, että myös muut kuin ylemmät toimihenkilöt siirtyivät etätöihin. Digitalisaation myötä yhä uudet työtehtävät muuttuivat sellaisiksi, että niitä voidaan hoitaa muualla kuin työpaikalla. Etätyö ei välttämättä tarkoita kotona työskentelyä, vaan monipuolista kirjoa järjestää työntekoa hajautetusti niin, että se palvelee työnantajan, työntekijän ja asiakkaan tarpeita.

Etätyöstä on pitkään toivottu vastavoimaa maaseudun väestökadolle.

Keväällä tästäkin nähtiin merkkejä, kun mökkipaikkakuntien kaupoissa alkoi yhtäkkiä käydä kova vilske. Tulevaisuuden avainsana on monipaikkaisuus. Kesämökit ja perintötilat ovat jatkossa pidemmän ajan vuodesta asuttuina. Mahdollisuus valita asuin- ja olinpaikkansa on hyvän elämän keskeisimpiä arvoja. Etätyövallankumous tekee siitä mahdollista yhä useammalle.

Etätyön ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat kiistattomasti myönteiset. Liikennemäärien pienentyessä myös liikenneturvallisuus ja tiestön kunto paranevat. Tarve valtavan kalliille raideliikennehankkeille vähenee.

2020-luvusta on tulossa etätyön vuosikymmen. Luutuneet asenteet on aika unohtaa. Hallituksen tulee laatia ohjelma etätyön edistämiseksi. Ay-liike on ollut etätyöstä yllättävän hiljaa, vaikka sen jäsenillä on isoja odotuksia sen lisäämisestä. Kahdeksan tunnin työpäivää pidettiin aikoinaan mahdottomana vaatimuksena. Onko oikeus valita työn tekemisen paikka yhtä mahdoton vaatimus?

Ay-liike on ollut etätyöstä yllättävän hiljaa

Lue lisää

Etätyöt ovat vähentäneet arkiliikuntaa ja lisänneet työuupumusta – Uupumuksen merkkejä ovat muistin ja tunteiden hallinnan heikentyminen sekä jatkuva kyynisyys

Koronarajoituksien purkaminen jatkuu – etätyösuositus päättyy ja yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet ovat taas sallittuja

Hallituksen etätyösuositus päättyy – suomalainen yritykset ei pidä kiirettä toimistoon palaamisen kanssa

Yle: Lähes 60 prosenttia toivoisi pääsevänsä jo takaisin työpaikalle