Marjakesä innosti kansan metsään - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Marjakesä innosti kansan metsään

Suomen metsissä ja soilla on käynnissä kaikkien aikojen marjakesä.

Mustikoiden sato on pääosin hyvä ja lakkasato paikoin jopa erinomainen. Erityisen tilanteesta tekee, että marjasadon poiminnasta yleensä pääosin vastaavat thaimaalaiset poimijat eivät ole koronarajoitusten takia päässeet maahan.

Marjaa käyttävän teollisuuden näkökulmasta tilanne on haastava. Suomi päätti aiemmin heinäkuussa päästää thaipoimijat Suomeen, mutta Thaimaan viranomaiset eivät päästä heitä lähtemään. Vielä on auki, voisiko jokin määrä poimijoita ehtiä Suomeen loppukesäksi.

Joka tapauksessa marjojen satokausi on jo pitkällä, ja valtaosa sadosta joudutaan poimimaan kotimaisin voimin.

Luonnontuotealan järjestö Arktiset Aromit ry. käynnisti kesäkuussa marjatalkoot-kampanjan, jolla houkutellaan suomalaisia poimijoita marjametsiin. Kampanjassa ovat mukana maaseudun järjestöt, kuten MTK sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Marjateollisuus tarvitsee 10–20 miljoonaa kiloa metsämarjoja. Arktiset Aromit ry:n laskelmien mukaan tavoite saataisiin kokoon, jos kaikki 15–64-vuotiaat keräisivät kukin yhden ylimääräisen sangollisen marjoja myyntiin.

Kampanjassa houkutellaan erityisesti urheiluseuroja, työporukoita, yhdistyksiä ja koululaisia mukaan talkoisiin. Eri yritysten ja yhteisöjen marjojen ostopisteet on kerätty kätevästi kampanjan verkkosivuille, joilta ne löytyvät karttaa klikkaamalla.

Kampanja on otettu vastaan innolla. Maaseudun Tulevaisuuden heinäkuun puolessa välissä tekemän nettikyselyn mukaan lähes 90 prosenttia vastanneista aikoo suunnata tänä vuonna marjametsään. Kyselyyn vastasi 16 938 MT:n verkkolehden lukijaa.

Paikoin marjametsään on ollut suoranaisia ryntäyksiä. Pohjoisen Suomen hillasoilla on näkynyt marjahuuman kielteisiäkin seurauksia. Viime viikolla uutisoitiin, että Lapin ja Oulun poliisin alueilla on ollut heinäkuussa jo 85 katoamistehtävää, joista huomattava osa liittyy hillastamiseen. Marjametsään tai suolle lähtiessä pitää varustautua kunnolla. Mukana pitää olla ruokaa, juomaa, kompassi ja puhelin, jossa riittää virtaa. Marjahuuman keskellä täytyy pitää järki päässä.

Marjafirmojen lisäksi marjakauppaa käydään vilkkaasti kuluttajien kesken eri verkkopalveluissa. Hinnat ovat pysyneet tasolla, joka takaa ahkeralle marjastajalle myös tienestiä. Suomalaiset metsämarjat ovat ainutlaatuinen, huipputerveellinen luonnontuote, josta kannattaa myös maksaa, jos ei itse marjametsään vaivaudu.

Thaimaasta joka vuosi Suomeen tulevat poimijat ovat yksi osa globaalia työnjakoa. Onko tuhansien poimijoiden lentäminen tänne ekologista tai oikeudenmukaista, on hyvä kysymys. Ulkomaisiin poimijoihin liittyy myös jokamiehen oikeuksien hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. Onko liiketoimintamalli, joka perustuu maanomistajan omaisuuden korvauksettomaan hyödyntämiseen, oikeutettu?

Marjojen ostaminen kaupasta on yksi elintason paranemisen seuraus. Voi kuitenkin pohtia, onko se todella parantanut hyvinvointiamme. Koronaepidemia on muuttanut monia yhteiskunnan ilmiöitä kestävämpään suuntaan. Toivottavaa on, että suomalaiset jaksaisivat itse poimia isomman osan marjasadosta myös koronan jälkeen.

Metsässä liikkuminen on terveellistä niin ruumiille kuin mielelle. Marjanmyynnistä saatavat tulot ovat verovapaita. Erittäin hyvä vaihtoehto on myös syödä poimimansa marjat itse.

Tällä hetkellä marjatuotteiden saatavuus ensi talvena on vielä avoin kysymys. Marjatalkoot kaipaavat edelleen uusia innokkaita poimijoita. Metsään voi suunnata vaikka tällä viikolla.

Marjahuuman keskellä täytyy pitää järki päässä

Lue lisää

Lännen Media: Suomeen saapuu sunnuntaina kesän ensimmäiset thaipoimijat

Marjastajaa moneen lähtöön

Lukijalta: Sain siivota kaukomaiden marjanpoimijoiden jäljiltä säkkikaupalla paperi-, tölkki-, tupakka- ja sätkäjäämiä

En kaipaa kaukomaiden poimijoita