Yhteisvastuu saa väkinäisen tuen - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Yhteisvastuu saa väkinäisen tuen

EU-maiden viikko sitten päättämä elvytysrahasto on herättänyt syystäkin vilkasta keskustelua.

750 miljardin euron yhteisvastuullinen paketti merkitsee isoa muutosta unionin toiminnassa. Ennen koronaviruspandemiaa keskusteltiin siitä, kuinka paljon EU:n budjettia pitää pienentää. Nyt tehty päätös suunnilleen puolitoistakertaistaa unionin menot ja kasvattaa yhteisvastuullisesti taattujen lainojen määrää huimasti. Taustalla on Saksan muuttunut linja. Saksa siirtyi koronan myötä Pohjois-Euroopan "nuukalta" linjalta kannattamaan Ranskan vetämää tiivistyvän unionin Eurooppaa.

Merkittävää on myös se että nyt kasvavaan yhteisvastuuseen sitoutuvat myös ne EU-maat, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Loppujen lopuksi esimerkiksi Ruotsi suostui yllättävän helposti yhteisvastuuseen ja omien nettomaksujensa hurjaan kasvuun.

Kotimaisessa keskustelussa pääministeri Sanna Marin (sd.) on puolustanut tiukasti saavutuksiaan neuvottelupöydässä. Hänen mukaansa Suomen saama 400 miljoonan kirjekuori maaseuturahoitukseen ja 100 miljoonaa Itä- ja Pohjois-Suomelle on hyvä korvaus nettomaksuaseman noususta.

Oppositiossa perussuomalaiset on yrittänyt kyseenalaistaa Marinin neuvottelumandaatin ja pyrki saamaan eduskunnan koolle jo kesän aikana käsittelemään pakettia. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen mukaan asia käsitellään syksyllä normaalissa aikataulussa.

Perinteisesti EU-myönteinen kokoomus on hapuillut suhtautumisessaan elvytysrahastoon. Puolue arvosteli heti tiukasti neuvottelutulosta, mutta ei kuitenkaan ole selkeästi asettunut vastustamaan pakettia. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni haluaa keskustelua paketin sisällöstä, mutta on omissa kannanotoissaan ollut ympäripyöreä.

Puolueiden johdossa luetaan varmasti tarkoin tässä lehdessä (s.4.) julkaistavaa Maaseudun Tulevaisuuden, Hufvudstadsbladetin ja Verkkouutisten teettämää gallupia. Sen mukaan valtaosa suomalaisista hyväksyy elvytyspaketin ja siihen sisältyvän yhteisvastuun.

EU-maiden taloudellinen yhteisvastuu ei kuitenkaan ole suomalaisten enemmistölle myönteinen asia. Vajaa puolet vastaajista hyväksyy sen "välttämättömänä pahana". Tulos kuvaa realistista suhtautumista Suomen asemaan maailmassa. Pienen maan on oltava mukana yhteisissä hankkeissa, vaikkei se aina mukavaa olisikaan. Neljännes kansasta asettuu selkeästi pakettia vastaan ja samoin neljännes pitää sitä oikeana ja tarpeellisena.

Ei ole suuri yllätys, että perussuomalaisten äänestäjät suhtautuvat selkeästi kielteisimmin elvytyspakettiin ja yhteisvastuuseen. Sekään ei yllätä, että vasemmistopuolueissa ja vihreissä paketti saa varsin myönteisen vastaanoton.

Gallupin kiinnostavin tulos lienee, että perinteisesti EU myönteisen kokoomuksen äänestäjäkunnasta vain joka kymmenes pitää elvytysrahastoa ja yhteisvastuuta tarpeellisena. Kolmasosa puolueen kannattajista haluaisi kaataa koko paketin. Keskustalaiset ovat kannoissaan lähellä kokoomusta, mutta keskustan äänestäjissä elvytyspaketin kannattajia on kaksi kertaa niin paljon kuin kokoomuslaisten joukossa.

Ammattiryhmistä yrittäjät ovat kaikkein kriittisimpiä elvytyspakettia kohtaan. Ajatus yhteisvastuullisesta velasta ja heikompien maiden tukemisesta avustuksien ei selvästikään vakuuta yrittäjiä.

Elvytysrahasto tulee hallitsemaan politiikan syksyä. Perussuomalaiset pyrkivät ottamaan asetelmasta kaiken irti. Kokoomuksessa voi olla edessä puolueen EU-poliittisen linjan uudelleenarviointi.

Keskustan kannattajista kolmannes vastustaa elvytyspakettia. Syyskuun puoluekokouksessa puolueen kenttäväki pääsee arvioimaan tilannetta.

Kokoomuksessa voi olla edessä puolueen EU-poliittisen linjan uudelleenarviointi

Lue lisää

"Koska nämä Etelä-Eurooppaan myönnettävät tukipaketit loppuvat?" — MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen valittiin jatkokaudelle Tampereella

EU:n elpymisväline syventää velka-ahdinkoa

EU:n pöydissä ystävämaa tunnetaan

Keskustan viides kolonna