Yksityinen omaisuus on jälleen uhattuna - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Yksityinen omaisuus on jälleen uhattuna

Perustuslaki turvaa jokaisen suomalaisen omaisuuden.

Turva ei kuitenkaan ulotu yhtäläisesti kaikkeen omaisuuteen. Heikoimmassa asemassa on usein maanomistaja, jonka omaisuutta halutaan käyttää erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Keskustelu omaisuuden suojasta kävi kiivaana myös tiistaina kokoontuneessa MTK:n metsävaltuuskunnassa ja keskiviikkona pidetyssä MTK:n valtuuskunnassa.

Esimerkkejä maaomaisuuden suojan heikkenemisestä on nähty viime aikoina eri suunnilla.

Kunnat ovat omassa maanhankinnassaan aiempaa herkempiä turvautumaan pakkolunastukseen. Taustalla vaikuttaa usein halu tehdä tiliä maan arvon nousulla. Kuntien taloustilanne on historiallisen heikko, mutta sitä ei pitäisi paikata maakeinottelulla. Maanomistajan ja kunnan yhteiset kaavoitussopimukset, pitkäjänteinen maapolitiikka ja aitoon markkinahintaan tehdyt maakaupat palvelevat lopuksi kaikkien osapuolten etuja.

Kuntien lisäksi Suomessa on vireillä sähkölinjojen rakennushankkeita, joissa maanomistajat kokevat tulleensa jyrätyiksi. Sähkön siirtolinjoja pitää rakentaa, mutta vuoropuhelu maanomistajien kanssa olisi ensiarvoisen tärkeää. Kyse ei ole pelkästään taloudellisista arvoista, vaan monesti isompi asia on sukutilan pilkkomisen aiheuttama tuska.

Virallisten suojeluohjelmien lisäksi alueita on alettu määritellä suojelukohteiksi maakuntakaavoissa. Tuorein tapaus kesältä liittyy Uudenmaan maakuntakaavaan merkittyihin suojelualueisiin. Maanomistajan on hyvin vaikea saada kaavalla suojellusta alueesta mitään korvausta.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen nimitti omaisuuden suojaa heikentäviä hankkeita "suojelusosialisoinniksi".

Nimiä kerätään parhaillaan esimerkiksi kansalaisaloitteeseen, joka antaisi naapurille oikeuden estää metsien hakkuun tietylle etäisyydelle tontin rajasta. Epäsuorempi esimerkki suojelusosialismista ovat Viljasen mukaan laskelmat, joissa ei huomioida metsissä tai pelloilla tapahtuvaa hiilensidontaa maanomistajan hyödyksi, mutta puunkäytössä ja ruuan syömisessä vapautunut hiili lasketaan päästöksi.

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan oikeustieteen opetuksessa painopiste on siirtynyt ympäristöoikeuteen, kun taas maa- ja vesioikeus ovat liian pitkään loistaneet poissaolollaan. Tiirola epäili, ettei Suomesta löydy sellaista puoluejohtajaa, joka uskaltaisi nostaa omaisuudensuojan sille kuuluvaan tasavertaiseen asemaan.

Konkreettisena aloitteena Tiirola ehdotti voimien kokoamista omistusoikeuden professuurin perustamiseksi.

Ehdotus on kannatettava. Suomen oikeuskäytäntö on kansainvälisen esimerkin perässä muuttunut perusoikeuslähtöisemmäksi. Kehitys on sinänsä tervettä, kunhan perusoikeudet ovat keskenään tasapainossa.

Omaisuuden suojan vahvistamisessa avaimet ovat Sanna Marinin (sd.) hallituksella.

Lunastuslain uudistus pitäisi saada eteenpäin nopealla aikataululla. Edellisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suoritus asiassa oli surkea. Lähes valmis esitys kaatui keskustan ja kokoomuksen turhaan keskinäiseen nokitteluun.

Edessä ovat myös luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset. Päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia, jotka ohjaavat tulevienkin hallitusten työtä.

Luottamus omaisuuden suojaan on länsimaisen yhteiskunnan perusta. Metsänomistajien määrän kasvun myötä se koskettaa konkreettisesti myös yhä useampaa suomalaista. Vahva omaisuuden suoja on paras turva myös ympäristön kestävälle hoidolle.

Puolueilta odotetaan puheiden sijaan nyt toimia omaisuuden suojan parantamiseksi.

Lunastuslain uudistus pitäisi saada eteenpäin nopealla aikataululla

Lue lisää

Kaupungit ratkaisevat rakentamistoiminnan hiilijäljen

Omaisuuden suoja on murenemassa

Suojelu kaavoituksen avulla polttaa välit maanomistajiin, sanoo MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen – "Menettelytapa korpeaa"

Kaavoituksesta yhteiskunnan muutosajuri