Toinen aalto on torpattava alkuunsa - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Toinen aalto on torpattava alkuunsa

Koko kesän on pohdittu seuraako kevään koronaepidemiaa toinen aalto.

Nyt toinen aalto näyttää alkaneen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen totesi viime viikolla, että viruksen toinen aalto alkoi jo heinäkuun ensimmäisellä viikolla kun tartuntojen määrä kääntyi lievään nousuun.

Esimerkit maailmalta pelottavat. Yhdysvalloissa ensimmäinen aalto ei oikein ehtinyt päättyäkään, kun tapausmäärät lähtivät kesällä hurjaan nousuun. Maassa raportoidaan päivittäin yli 1 000 koronaviruksesta johtuvaa kuolemaa, ja odotus on, että lukemat synkkenevät vielä huomattavasti.

Korona on saanut uutta jalansijaa myös Euroopassa.

Balkanilla ja Itä-Euroopan maissa ei ensimmäistä aaltoa juuri ollutkaan, mutta nyt tilanne on toinen. Espanjanssa kevään karmeat tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa. Silti tartunnat kasvavat huolestuttavalla tavalla.

Valtioneuvosto päätti torstaina palauttaa rajatarkastukset Suomen ja Alankomaiden, Belgian sekä Andorran välille.

Kevään epidemia tappoi joka tuhannen belgialaisen. Nyt maasta on jälleen tulossa viruksen leviämispiste. Ruotsissa tilanne on hieman parantunut, mutta ei ole ollut hallinnassa missään vaiheessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan uudet tapaukset tulevat Suomeen pääosin ulkomailta. Tartunnan voi saada myös muualta kuin varsinaisesta riskimaasta. Tässä toistuu kevään tilanne, jossa kotiin palaavat hiihtolomalaiset toivat taudin mukanaan Suomeen.

Lääkäreiden ja viranomaisten vahva vetoomus kansalaisille on ollut ulkomaan matkailun välttäminen.

Koronakevään jälkeen monen mieli vetää reissuun. Matkatoimistot ja lentoyhtiöt käyvät taistelua selviytymisestään. Silti tärkeintä on turvata suomalaisten, varsinkin riskiryhmiin kuuluvien, terveys. Ulkomaille matkustaminen on edelleen huono idea. Kotimaa tarjoaa kesällä ja syksylläkin upeita elämyksiä jotka voittavat mennen tullen etelän kohteiden tarjonnan.

Koronan torjunta vaatii vastuullista käytöstä myös kotimaassa pysyviltä. Turvaetäisyyksien merkitystä on korostettu väsymiseen saakka. Silti moni vähät välittää ohjeista ja vaarantaa siten lähimmäistensä terveyden.

Vaikka suomalaiset ovat yleisesti ottaen noudattaneet hyvin koronaohjeita, alkaa turnausväsymys jo painaa varsinkin nuorempia. Kesän hengähdystauko on myös luonut monelle väärän turvallisuuden tunteen.

Sen takia tarvitaan viranomaisten suosituksia ja tarvittaessa määräyksiä. Maskien käyttö ei Suomessa ole missään vaiheessa yleistynyt. Siitä tulee nyt suositus, jota on syytä myös noudattaa.

Etätyöt ovat yksi esimerkki korona-ajan myönteisistä ilmiöistä. On paljon hyviä syitä jatkaa niitä ilman koronaakin. Etätöissä pysymisen tulisikin olla ensimmäisiä toimia toisen aallon taltuttamisessa.

Unohtaa ei saa myöskään riskiryhmien suojelua. Esimerkiksi hoivakodeissa pitäisi jo olla selvät säännöt miten omaiset voivat turvallisesti tavata läheisiään, vaikka tartuntamäärät lähtisivätkin nousuun.

Kun sääntöjä noudatetaan, syksyn epidemia pysyy lievänä ja yhteiskunta voi toimia lähes normaalisti. Rokotteiden kehitys ja hyväksyntämenettelyt etenevät maailmalla lupaavasti. Hyvällä onnella koronavirus voi ensi kesänä olla enää ikävä muisto. Mahdollista on toki sekin, että tauti jää jossain muodossa pysyväksi riesaksi ihmiskunnalle.

Suomi on yksi maailman parhaiten toimivista yhteiskunnista. Meillä on hyvät mahdollisuudet osoittaa se koronan torjunnassa.

Taudin jälkihoidossa meillä riittää tekemistä vielä pitkään.

Ulkomaille matkustaminen on edelleen huono idea

Lue lisää

Korona-ajan etätyö toi hyviä asioita – päivärytmistä huolehtiminen auttaa jaksamaan valon vähetessä

Instagram on lähimatkailulle mahdollisuus, mutta selfie-tikku voi tulla kokemuksen tielle – "Meille parasta on, että ihmiset jakavat autenttisia ja oikeita kokemuksia"

Naurattaisi ellei itkettäisi

Koronarajoitusten aikana kaikkien kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta rajoitettiin, vaikka joukossa on fyysisesti täysin terveitä ihmisiä