Biotaloustutkimusta kannattaa kehittää - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Biotaloustutkimusta kannattaa kehittää

Keskustelussa ilmastonmuutoksen torjumisesta maa- ja metsätaloutta on pidetty lähinnä ongelmana eikä ratkaisuna. Tämä on näkynyt vahvasti esimerkiksi metsien hiilinieluja koskevassa keskustelussa niin kotimaassa kuin Euroopan unionissakin.

Syyllistä etsittäessä on jäänyt huomaamatta, että biotalous on tehokkain ja lähes ainoa keino sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.

Parantamisen varaa toki löytyy, mutta se edellyttää tutkimuksen lisäämistä kaikilla biotalouden osa-alueilla. Tarvitaan myös ennakkoluulotonta asennetta ja laajaa yhteistyötä.

Loimaan koulutilan pelloilla käynnistettiin 15 vuotta sitten suorakylvökoe. Myöhemmin toiminta on laajentunut viljelymenetelmäkokeeksi, jossa testataan muun muassa kipsin ja rakennekalkin kykyä sitoa fosforia. (MT 14.8.)

Maaperätutkimusta tarvitaankin entistä enemmän. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on huomannut EU-komission kanssa käydyissä keskusteluissa, että ympäristökeskustelussa ja -tutkimuksessa on suuri pula maaperätiedosta. Tästä syytä päätöksiä joudutaan tekemään vajavaisin ja ehkä myös vanhentuneiden tietojen varassa. Pietolan mukaan Loimaan kaltaisilla pitkäaikaiskokeilla olisi nyt käyttöä.

Päätöksentekijöille ei riitä, että käytännön toimijat tietävät, miten asia on, vaan tarvitaan tutkimustuloksia. Pietolan mukaan muun muassa maataloudessa ja peltomaassa on valtaisat mahdollisuudet hiilen sidonnassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se pitää pystyä todentamaan.

Biotalouden tutkimuksen tulevaisuus on aika ajoin ollut uhanalaista. Leikkausten lisäksi tukimusta on vuosien varrella keskitetty. Viime vuonna uutisoitiin, että Luonnonvarakeskus (Luke) keskittää kotieläinpuolen tutkimuksen Jokioisiin ja sulkee Maaningan ja Ruukin tutkimusnavetat.

Luke on kuitenkin päättänyt, että se investoi lähivuosina vahvasti maitoketjun tutkimukseen. Muun muassa Maaningalle vuonna 2006 rakennettu tutkimusnavetta peruskorjataan ja Jokioisille rakennetaan uusi tutkimusnavetta. Samalla tutkimuksen työnjakoa terävöitetään. Jokioisilla keskeinen tutkimuskohde on eläin ja Maaningalla tutkitaan muun muassa nurmeen perustuvaa, hiilineutraalia maidontuotantoa.

Luken pääjohtaja Johanna Buchert korostaa kotimaisten investointien merkitystä muun muassa kilpailtaessa tärkeästä kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta.

Investoinneilla on iso merkitys myös kansainvälisten kumppanien hankkimisessa. Kotimaisen tutkimusverkoston lisäksi nautatutkimuksessa merkittäviä kumppaneita ovat esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Irlannin ja Ranskan maatalousyliopistot ja tutkimuslaitokset.

Biotaloutta koskeva tutkimustyö vaatii pitkänteisyyttä, pikavoittoja ei ole tarjolla. Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtajan Merja Veteläisen mukaan kasvinjalostajan on ajateltava ainakin kymmenen vuoden päähän. Uuden viljalajikkeen luomiseen kuluu 8–10 vuotta. Jalostustyötä aloitettaessa pitää muun muassa huomioida kymmenen vuoden aikana tapahtuvat muutokset ilmastossa ja lajikkeilta vaadittavissa ominaisuuksissa. (MT 12.8.)

Veteläinen muistuttaa, että esimerkiksi hiilensidonnassa tarvitaan jalostuksen ja käytännön viljelyn yhteistyötä. Hyväkään lajike ei auta, elleivät maaperä ja oikea-aikaiset viljelytoimet ole kunnossa. Niitäkin on tutkittava.

Biotaloustutkimuksen tuottama tieto on tärkeää päätettäessä maa-, metsä- ja karjatalouksien ympäristö- ja ilmastovaatimuksista. Tuottajille esitettävien vaatimusten pitää perustua tutkittuun tietoon. Tärkeää on myös, että tehtyjen toimien vaikutuksista saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa.

Biotalouden tutkimuksessa EU:n rahoituskausi on lyhyt aika. Tämä pitää huomioida myös rahoituksesta päätettäessä.

Biotalouden tutkimuksessa EU:n rahoituskausi on lyhyt aika.

Lue lisää

Tutkimuslaitosten yhteistyötä lisättävä

Ministeri Leppä kommentoi Luken tilannetta: "Kannustan tutkimuslaitoksia osallistumaan entistä enemmän yhteiskunnalliseen vuoropuheluun"

Syke ja Luke muka eri linjoilla maataloudesta – pääjohtaja: "Mielestäni se kuva on yhtenäistynyt"

Kansliapäällikkö kritisoi tutkijoita – Luken pääjohtaja puolustautuu: "Meidän tutkijat ovat olleet aktiivisia"