Kaksoiskuntalaisuus pitää saada lakiin - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Kaksoiskuntalaisuus pitää saada lakiin

Tutkimusten perusteella suomalaiset haluaisivat asua maaseudulla tai ainakin isojen kaupunkien keskustojen ulkopuolella. Muun muassa juhannuksen alla julkaistun Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen mukaan kiinnostus maalla asumista kohtaan on edelleen kasvussa. Kyse ei ole vain koronan seurauksesta, koska barometrin aineisto kerättiin jo ennen kriisiä.

Samaa viestiä kertoo taloustutkimuksen Ilta-Sanomille tekemä tuore kysely (IS 24.8.). Vaikka suomalaiset asuvat pääasiassa kaupungeissa, he kaipaavat maaseutua.

Kyselyn mukaan suomalaiset asuisivat mieluimmin kaupungin ympäristökunnissa. Kyselyyn vastanneista yli 60 prosenttia haluaisi asua kauempana kaupungin keskustasta. Vajaa kolmannes halusi asua pienessä asunnossa lähellä keskustaa.

Maalla asuminen ei ole vain varttuneemman väen haave, vaan erityisesti nuoret haaveilevat entistä enemmän asumisesta kaupungin ulkopuolella. Metropolia ammattikorkeakoulun teettämän tutkimuksen mukaan eniten maalle muuttamisesta haaveilevat 30–40-vuotiaat lapsiperheet. Syynä muuttohaaveisiin ovat muun muassa maaseudun hiljaisuus, rauhallisuus, taloudellisuus ja turvallisuus. (MT 30.7.)

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mielestä kyselyn tulokset katkaisevat pitkään esillä olleen kaupungistumisen trendin. Hänen mukaansa tulokset ovat melkoinen isku vastapalloon, kun ajatellaan, että kaupungistuminen on kuitenkin tämän ajan megatrendi.

Kolme vuotta sitten Taloustutkimuksen samanlaisessa kyselyssä 53 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa asua mieluummin kauempana kaupungin keskustasta. Rahkosen mielestä muutos näin isossa ja hitaasti muuttuvassa asiassa on todella merkittävä.

Kyselyissä ihmiset kertovat haluistaan ja haaveistaan, mutta muutos näkyy nyt myös käytännössä. Tilastokeskuksen mukaan huhti–kesäkuussa kaupunkimaiset kunnat jäivät muuttoliikkeessä tappiolle ja voittajia olivat taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat.

Helsingin yliopiston aluemaantieteen tutkijatohtorin Tomas Hanellin mukaan todennäköisyys, että maallemuuttohaaveet tulevaisuudessa toteutuvat, voi olla tulevaisuudessa suurempi kuin aikaisemmin.

Hanell muistuttaa, ettei kaupungistumisessa ole pääsääntöisesti ollut kyse vapaasta valinnasta. Ihmiset ovat suurilta osin muuttaneet pakon sanelemina kaupunkeihin, koska kaupunkien ulkopuolella mahdollisuudet opiskella tai saada työtä ovat olleet heikommat.

Hanellin mielestä etätyö on avannut monelle työntekijälle ja ehkä yrityksillekin uuden näkymän, että muukin kuin työpaikan lähellä asuminen voisi olla mahdollista.

Alue- ja väestökehityksen johtava asiantuntija Timo Aro myöntää, että Tilastokeskuksen muuttotilaston muutoksen suuruus on poikkeuksellinen. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei vielä ole aika lopullisten johtopäätösten tekemiseen, mutta näyttäisi siltä, että korona käänsi muuttovirran. (IS 11.8.)

Sen lisäksi, että maaseudun vetovoima on vahvistunut, ihmisiä kiinnostaa pysyvän muuton lisäksi entistä enemmän osa-aikainen asuminen maaseudulla. Niin sanottu monipaikkainen asuminen ei ole päätöksentekijöillekään uusi, mutta kaksoiskuntalaisuutta ei ole lainsäädännössä huomioitu. Lainsäätäjät eivät ole pysyneet kehityksessä mukana.

Muuttokeskustelussakin vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä on syytä unohtaa. Maaseutubarometrin mukaan suomalaiset mieltävät itsensä monipaikkaisiksi. Yli kolmannes suomalaisista kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen.

Kaksoiskuntalaisuus on jo täällä, mutta lainsäädännöllinen pohja puuttuu. Vaikka lainsäädännön tekeminen on vaikeaa, yhteiskunnallinen muutos ei sitä odota.

Muuttokeskustelussakin vastakkainasettelu on syytä unohtaa.

Lue lisää

Perusopetuksen tulevaisuuteen uusia näkökulmia

Maaseutu on mahdollisuus, tervetuloa!

Valikoivaa journalismia

Etätyö maalla muutti ajattelua, kertoo professori Pekka Sauri MTV:n kolumnissa – "Keskusta takaisin Maalaisliitoksi"