Työllisyystoimet kärkihankkeeksi - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Työllisyystoimet kärkihankkeeksi

Suomessa ehdittiin jo iloita, että taloutemme on selvinnyt koronapandemiasta muita pohjoismaita paremmin. Suomessa talous supistui toisella vuosineljänneksellä 3,2 prosenttia, Ruotsissa 8,6 prosenttia ja Tanskassa 7,4 prosenttia.

On myös muistutettu, että vientivetoiseen talouteemme koronan vaikutukset tulevat viiveellä. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ennakoi tiistaina A-studiossa syksyn tuovan mittavan määrän lisää irtisanomisia.

Kuismanen muistutti, että isojen yritysten irtisanomisilla on aina myös laajempi vaikutus. Kysynnän vähentyminen alihankintaketjussa ja muussa ympäröivässä toiminnassa vaikuttaa koko talouteen.

Alkuviikon huonot työllisyysuutiset saivat jatkoa keskiviikkona, kun UPM ilmoitti sulkevansa vuoden loppuun mennessä pysyvästi kolme paperikonetta Jämsän Kaipolassa ja suunnittelevansa lisäksi muita tehostamistoimia.

Päätöksellä on vaikutusta 840 työpaikkaan, joista valtaosa on Suomessa. Kaipolan tehtaan lopettaminen koskee suoraan noin 450:tä työpaikkaa. Tämä on ankara isku työnsä menettäville ja Jämsälle. Tehtaan sulkemisen välilliset vaikutukset heijastuvat Jämsän ja Keski-Suomen lisäksi koko maahan.

Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut tervanpolttoajoista alkaen. Kaipolan tehtaan sulkeminen on tässä ketjussa osaltaan historiallinen, koska sen myötä Suomesta loppuu tavallisen sanomalehtipaperin valmistus. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus on yli sadan vuoden ajan painettu kotimaiselle paperille.

Yt-neuvottelut ovat vakava isku pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen työllisyystavoitteelle. Hallituksen pitäisi budjettiriihessä päättää muun muassa, miten Suomeen saadaan 30 000 uutta työpaikkaa. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessäkin on tekemistä. Toimenpiteiden lista ei ole ollut pitkä, vaan hallitus on keskittynyt koronakriisin keskellä lähinnä etuisuuksien jakamiseen.

UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mielestä Kaipolan tehtaan sulkemisen syynä ovat koronan seurauksena vähentyneen kysynnän lisäksi useat muut ulkoiset seikat. Hänen mukaansa "Kaipolassa on sitoutunut ja osaava henkilöstö, ja tehtaalla on toteutettu merkittäviä tehostamisohjelmia. Tehtaalla on myös kolme suurta paperikonetta, jotka ovat teknisesti hyvässä kunnossa. Myös tuotteet ovat hyvälaatuisia."

Maailmassa kulutetaan edelleen paperia 15 kertaa enemmän kuin Suomessa tuotetaan. Suomalaisilla tehtailla pitäisi Pesosen mukaan olla kaikki edellytykset saada osansa laskevistakin markkinoista.

Kilpailussa ei kuitenkaan pärjätä, koska Pesosen mielestä ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus ovat käyneet Suomessa ylivoimaisiksi. Näitä ovat muun muassa jatkuvasti noussut dieselvero, neljä kertaa Ruotsin paperiteollisuutta korkeampi sähkövero ja kilpailijamaita korkeampi palkkataso.

Pesosen mielestä nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa tulevaisuudessa voidaan tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaisi kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit.

On selvää, että teollisuuden edustajat katsovat asioita omasta näkökulmastaan. Silti myös poliitikkojen tulee ottaa huomioon teollisuuden näkemykset. Maailmanlaajuisesti toimivat yritykset investoivat tai sulkevat tehtaita vertailemalla maiden kilpailukykyä. On erittäin huolestuttavaa, ettei kilpailukykymme riitä paperin tekemiseen.

Budjettiriihessä hallituksen on muistettava, että kakkua ei voi loputtomasti jakaa, ellei joku leivo uutta. Hallituksen on otettava työllisyystoimet kärkihakkeeksi. Minimivaatimus on, ettei valtiovalta laita yritysten rattaisiin lisää kapuloita.

Kakkua ei voi loputtomasti jakaa, ellei joku leivo uutta.

Lue lisää

Poliitikot, vakautta ja konsensusta! – Nuori metsänomistaja yritysjohtajien linjalla: Suomi tarvitsee pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa

UPM:n Pesonen raahautui telkkariin vasta kun paine pakotti – yritysjohtajilla on julkisuudessa enemmän hävittävää kuin voitettavaa

Mitä painopaperien jälkeen?

Kirjailija Miika Nousiainen ammensi Metsäjättiin lapsuudestaan ja tapasi lopetettujen tehtaiden henkilöstöä: "Tehdaspäällikölle on hirveä paikka olla puun ja kuoren välissä"