Energiaverotus myös tulonjakokysymys - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Energiaverotus myös tulonjakokysymys

Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen aivan eri tilanteessa kuin viime syksynä. Koronapandemian seurauksena valtiontalous on ajautunut vauhdikkaaseen velkakierteeseen. Tulojen ja menojen väliseksi kuiluksi arvioidaan ensi vuonna 5–7 miljardia euroa.

Hallituksen, monien talousasiantuntijoiden ja jopa oppositiopuolueiden mielestä talouspolitiikalla pitää nyt pyrkiä torjumaan pandemian vaikutuksia ja pahimman pudotuksen jälkeen on elvytyksen vuoro. Leikkausten ja verojen kiristämisen aika tulee aikaisintaan parin vuoden kuluttua.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan ensi ja vielä sitä seuraavankin vuoden budjetit ovat elvyttäviä, eikä nyt ole aika edes puhua leikkauksista. Vanhanen on todennut, että hän uskoo kansalaisten ymmärtävän hyvin, että elvytys on aina jollain aikavälillä maksettava takaisin, mutta nyt on keskityttävä talouden vahvistamiseen.

Kuten tapana on, hallitus on saanut neuvoja ja ohjeita muun muassa tutkimuslaitoksilta, etujärjestöiltä ja valtiovarainministeriön (VM) virkamiehiltä. Neuvot ovat osin ristiriitaisia.

VM:n alainen virkamiestyöryhmä esitti viime viikolla, että polttoturpeen verotus pitäisi kolminkertaistaa nykyisestä kolmesta eurosta kymmeneen euroon megawattitunnilta vuoteen 2023 mennessä. Työryhmä ehdottaa maltillisia korotuksia myös polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun verotukseen. Niin ikään biokaasua halutaan verottaa.

Lisäksi työryhmä ehdottaa maltillisia leikkauksia kaivosten ja raskaan teollisuuden energiaverohuojennuksiin sekä poistaisi maatalouden energiaveropalautukset.

Virkamiesten esitykset energiaverojen korottamisesta ovat pahasti ristiriidassa elvytyspolitiikan kanssa. Ne ovat ristiriidassa myös työllisyystavoitteiden, yritysten kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden edistämisen kanssa. Vaikka veronkiristystä perustellaan ilmastolla, verotus on aina myös tulonjakokysymys.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan esitys maatilojen energiaverotuksen kiristämisestä on vastuutonta. Hänen mielestään maatilojen kannattavuus ei kestä yhtään lisää kustannuksia. (MT 7.9.)

Polttoturpeen verotuksen kiristäminen on ollut erityisesti vihreiden vaatimuslistalla. Vaikka polttoturpeen käyttö vähenee päästökaupan vauhdittamana nopeammin kuin hallitusohjelmassa on linjattu, vihreät haluaa lisää vauhtia. Puoluetta ei tunnu haittaavan, että turvetta korvataan jo tuontipuullakin.

Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka muistuttaa, ettei teknologia kehity parissa vuodessa niin paljon, että turve voitaisiin korvata jollain muulla kuin puulla. Hänen mielestään tuontipuun polttaminen on suuri kansataloudellinen tappio, koska kotimaista polttoainetta ja työtä korvataan tuonnilla.

Puunpolton lisääntymiseen VM:n työryhmällä on tuttu lääke tarjolla. Energiaksi menevälle puulle pitäisi teollisuuden sivuvirtoja ja puun pienpolttoa lukuun ottamatta määrätä vero.

Kuka viime kädessä maksaa energiaverojenkin korotukset? Energian tuottajat siirtävät nousevat kustannukset loppukäyttäjille. Maksajina ovat viime kädessä aina suomalaiset ihmiset. Mitä pienemmät tulot, sitä enemmän myös energiaverotuksen kiristäminen tuntuu.

Energiaverotus on poliittisesti herkkä asia vihreiden lisäksi keskustalle. Keskustan puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Katri Kulmuni totesi vajaa kuukausi sitten, ettei keskusta hyväksy uusia polttoaineverojen korotuksia. Miten veronkorotuksiin suhtautuu tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon johtama keskusta?

Hallituksen on energiaverotusta koskevien päätösten yhteydessä kerrottava avoimesti, kuka maksaa laskun.

Mitä pienemmät tulot, sitä enemmän energiaverotuksen kiristäminen tuntuu.

Lue lisää

Vihreiden Ohisalo ei halua asettaa vastakkain kasvukeskuksia ja muuta Suomea: "On rikkaus, että meillä on alueiltaan näinkin monimuotoinen maa"

Minun ­lapsus!

Kiurun sote-sosialismia syytä vahtia

"Jatkossa käytetään entistä enemmän kivihiiltä, öljyä ja venäläistä haketta", Sari Essayah ennustaa turpeen nopeasta alasajosta