Ympäristöpuolueen vaikea luontosuhde - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Ympäristöpuolueen vaikea luontosuhde

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi maanantaina EU:n metsästrategiaa koskevan raportin. Raportin pääneuvottelija, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) on tyytyväinen, koska raportissa metsien kestävyyttä tarkastellaan ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. (MT 9.9.)

Sarvamaan mukaan neuvottelut olivat raskaat, koska euroedustajat ajoivat oman maansa metsäkantoja. Monet halusivat metsästrategian pääviestiksi luonnon monimuotoisuuden kestävän metsänhoidon sijaan.

Sarvamaa pitää suomalaisen metsätalouden kannalta voittona, että valiokunnassa hyväksyttyjen päätelmien mukaan metsäpolitiikasta tulisi säätää kansallisesti. Tärkein viesti hänen mukaansa oli, että kestävällä metsänhoidolla autetaan ilmastotavoitteita, korvataan fossiilisia raaka-aineita ja pidetään yllä biodiversiteettiä.

Kaikki europarlamentaarikot eivät aja oman maansa metsäkantoja. Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) aikoo äänestää metsästrategiaa vastaan, jos raporttiin ei saada muutoksia. Hänen mielestään pohjaesityksessä ei ole otettu riittävästi huomioon, että metsien käytön on oltava ilmastonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää.

Niinistö haluaa, että EU:lla olisi enemmän sananvaltaa jäsenmaiden metsiin. Metsätalouden asioita kannattaa hänen mielestään arvioida luonnonsuojelun kautta, koska se kuuluu EU:n toimi- ja lainsäädäntövaltaan.

Myös kotimaisesta maaseudusta ja maataloudesta vihreillä on muista eroavia mielipiteitä.

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.) kehottaa välttämään kotimaisia eläintuotteita ja ostamaan vaikka ruotsalaista, koska suomalainen maatalous rehevöittää Itämerta. Hän esittää, että ympäristökorvauksen ehdoksi asetettaisiin pellolle levitettävän lannan määrä. Hän ei ilmeisesti ole tietoinen, että tällainen ehto on jo ollut käytössä ja että ravinteiden käyttö on muutenkin vähentynyt.

Kivekkään mielipide oli viimeinen niitti Padasjoen kunnanvaltuutetulle, sivistyslautakunnan puheenjohtajalle ja Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsenelle Kati Liikoselle. Hän ilmoitti Padasjoen Sanomissa jättävänsä puolueensa vastalauseena puolueensa maaseutuvastaisuudelle. (MT 4.9.)

Liikosen mukaan hän ei pysty edustamaan puoluetta, jonka sisältä nousee toistuvasti maaseutuvihamielisiä kommentteja, ilman, että puolue reagoi niihin millään lailla.

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mielestä kaupunki- ja maaseutukuntien välille ei pidä kehittää kuvitteellista vastakkainasettelua (MT 9.9.). Kyse ei ole kuvittelusta, vaan kotimaisesta ruuasta ja vihreiden sisäisestä erimielisyydestä.

Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Minna Hölttä ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vakuuttivat mielipidekirjoituksessaan vihreiden maaseutumyönteisyyttä. Heidän mielestään maatalous kärsii kuitenkin monista haasteista. Niistä isompia ovat kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luotoon ja ilmastolle.

Höltän mielestä se, ettei kotimainen ruuantuotanto tai maaseudun elinvoima kiinnosta yksittäistä pääkaupunkiseutulaista, ei saisi näyttäytyä koko puoleen kantana. Ei saisi, mutta Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ei ole kuka tahansa, eikä hän ole puolueessa mielipiteensä kanssa yksin.

Puolueissa on erilaisia mielipiteitä. Uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että isoista kysymyksistä puolueella olisi ulospäin yhteinen linja. Kaikilla on parantamisen varaa, mutta ympäristöpuolueena itseään pitävillä vihreillä ovat sisäisetkin erot suhtautumisessa maaseutuun ja maa- ja metsätalouteen häkellyttävän suuret.

Kaikki europarlamentaarikot eivät aja oman maansa metsäkantoja.

Lue lisää

Sisäministeri Ohisalo: EU:n maahanmuuttopaketin vaikein kysymys toimivan vastuunjaon luominen

Sarvamaan metsäraportti ristivedossa EU-parlamentissa – slovakialaismeppi kritisoi, että Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu

Tutkijat eri mieltä, tarvitaanko turveveron korotusta – Ilmastopaneelin puheenjohtaja haluaa myös energiapuun verolle

Vihreä maidontuottaja: "Helsingissä asuessani ajattelin itsekin maataloudesta eri tavalla kuin nyt"