Puhtaalla ruualla on oma hintansa - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Puhtaalla ruualla on oma hintansa

Monet vanhemman polven viljelijät ovat todenneet, etteivät he ole koskaan nähneet kuluvan vuoden kaltaista kasvukautta. Se on paljon sanottu, koska näiden viljelijöiden vuosikymmeniin on mahtunut monenlaista; niin kuivuutta, märkyyttä, lunta kuin hallaakin.

Poikkeuksellisen vuodesta tekee kesän kuivuuden ja syksyn sateisuuden lisäksi viljojen mittava jälkiversonta. Kuivuuden takia lyhyeksi jäänyt varsinainen sato peittyi sateiden innoittaman uuden vihreän versonnan alle. Samanlainen tilanne on öljy- ja palkokasveilla. Alimmat palot ovat kypsiä, mutta pelto kukkii komeasti.

Sateetkin ovat hidastaneet puinteja eri puolilla maata. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman on huolissaan satonäkymistä ja sadon laadusta. Vehnän satoa uhkaa romahdus ja öljy- ja palkokasvit ovat vielä suurelta osin tuleentumatta. Raisio kehottaa puimaan kaurat versonnasta huolimatta, koska uhkana on home.

Poikkeuksellisen runsas jälkiversonta on saanut viljanostajat ja elintarviketeollisuuden huolestumaan. Viljelijöitä on muistutettu muun muassa, ettei glyfosaattia ei ole hyväksytty pakkotuleennuttamiseen Suomessa millekään viljalle. A-rehun hankintapäällikön Taneli Marttilan mukaan glyfosaatin käyttö ennen puintia on heillä ehdottomasti kielletty. (26.8.)

Glyfosaatin mahdollista käyttöä valvotaan viljaeristä tehtävin testein. Niistä ei ole tähän mennessä kertaakaan havaittu jäämiä, eivätkä viljan ostajat usko, että viljelijät sortuisivat käyttämään ainetta; vaikka viljojen jälkiversontaa on poikkeuksellisen runsaasti.

Raision hankintapäällikkö Raimo Rantasen mukaan ostoviljaa valvotaan, mutta vielä tarkempaa on viljasta jalostettujen tuotteiden valvonta. Hänen mielestään olisi aika murhaavaa laatuimagolle, jos suomalainen elintarvike nousisi esiin jäämien takia.

Rantanen on oikeassa. Ruuan puhtaudesta on pidettävä huolta. Suomalaisen ruuan puhtaus ei ole markkinointitemppu, vaan se on moneen kertaan tutkittu asia. Vaikka asiasta on puhuttu paljon, pitää siitä muistuttaa joka käänteessä.

Euroopan elintarvikeviraston selvityksen mukaan suomalainen ruoka on EU:n puhtainta. Samaan aikaan tilastot kertovat, että suomalaisen tuottajan saamat tuottajahinnat ovat Euroopan alhaisimpia.

Tällainen yhtälö on periaatteessa mahdoton, koska halvalla ei voi tuottaa laatua. Suomalainen tuottaja on siihen vaikeuksista huolimatta pystynyt. Loputtomasti tämä ei ole mahdollista, koska parhainkaan laatuimago ei elätä. Miksi laadusta ei makseta? Tämä sama kysymys on esitetty todella usein, mutta vastausta ei ole tullut, vaikka perusteita laadusta maksamiseen löytyy runsaasti.

Laadusta maksamisen sijaan laatuvirheet aiheuttavat hinnanalennuksia. Tänä vuonna hinnanalennuksia on odotettavissa huomattavan paljon. Schulmanin mukaan on epävarmaa, miten tämän vuoden sadon laatu sopii teollisuuden käyttöön vai joutuuko se turvautumaan tuontiviljaan.

Viljassa ja palkokasveissa on sama ongelma kuin muussakin ruuan tuonnissa. Suomeen saa tuoda ruokaa, joka on tuotettu meillä kielletyllä tavalla.

Glyfosaatin käyttö on maailmalla yleistä. Sen käyttöä kasvustossa ei ole EU:ssa kielletty. EU-säädökset sallivat glyfosaatin käytön rikkojen torjuntaan tuleentuneessa rehuviljakasvustossa, kun sadon kosteus alittaa 30 prosenttia.

On erittäin tärkeää, että suomalaisten ruuan puhtaudesta pidetään huolta. Se ei onnistu, jos tuontiruualla on erilaiset kriteerit. Teollisuuden ja kaupan vastuulla on valvoa, että tuontiruoka täyttää samat tuotantovaatimukset kuin kotimainen.

Suomalaisen ruuan imagosta puhuttaessa on muistettava: puhtaalla ruualla on oma hintansa. Se on maksettava.

Perusteita laadusta maksamiseen löytyy runsaasti.

Lue lisää

Rehufirmassa puintien pitkittyminen ei vielä pelota

"Pannaanko ohrasta olutta vai syötetäänkö se sioille?" – Ruoka päätyy ihmisten ravinnoksi parhaiten, jos viljelijät tietävät etukäteen, mitä kuluttajat haluavat

Raisio patistaa puimaan kaurat heti kun mahdollista - "vihreät jyvät ovat hometoksiineja pienempi riski"

Glyfosaattikiistassa yhä erikoisempia piirteitä – Bayer vie jutun korkeimpaan oikeuteen Kaliforniassa