Pääkirjoitus

Hallitus poksautti korkin lainapullosta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus esittää eduskunnalle noin 11 miljardin euron alijäämäistä budjettia.

Velkaantumisvauhti on hirveä, mutta sille on myös perusteita. Jos hyvinvointiyhteiskunta ja yritykset halutaan pitää pystyssä, on muun muassa terveyspalvelujen rahoittaminen lainalla nyt perusteltua.

Suuri osa hallituksen päättämistä lisämenoista kohdistuvat talousvaikeuksissa oleville kunnille ja sairaanhoitopiireille. Hallitus myös varautuu koronatestauksesta tuleviin kustannuksiin. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) perusteli entisestään paisunutta velkamäärää sillä, ettei tarvitse tehdä lisäbudjetteja.

Toive lisäbudjettien tarpeettomuudesta on hyvä, mutta todennäköisesti se myös jää toiveeksi. Olisi poikkeuksellista, jos budjetoidut rahat eivät tulisi käytettyä, oli tarvetta tai ei.

Menojen lisääminen on helppoa, koska lainaraha on nyt halpaa, ja lainaa myös otetaan. Etujen karsimisen sijaan niitä lisätään. Ainoaksi lisätulojen lähteeksi hallitus löysi vanhat tutut keinon: lämmityspolttoaineverojen nostaminen liikennepolttoaineiden tapaan.

Muiden lämmityspolttoaineiden on mukana myös tunteita nostattanut turpeen verotuksen kiristys, mutta sen suhteellinen asema muihin polttoaineisiin säilyy ennallaan.

Tosiasiassa hallitus sopi jälleen kerran samasta asiasta kuin hallitusohjelmassakin: turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turpeen käyttö oli puolittumassa ilman veronkorotuksiakin etuajassa.

Turvekeskustelussa on unohtunut vielä keväällä pinnalla ollut huoltovarmuus ja se, ettei korvaavaa energialähdettä löydy heti. Turpeesta käyty kiistely söi turhaan hallituspuolueiden välistä luottamusta.

Vapon viestintäjohtaja muistutti vuosi sitten blogikirjoituksessaan, että kivihiilen ja turpeen korvaaminen puulla tarkoittaisi noin 25 miljoonan puukuution polttamista vuodessa. Määrä riittäisi viiden Äänekosken biotuotetehtaan tarpeisiin. (US 6.11.2019)

Vaikka ansioverotusta ei kiristä, tavallisen kansalaisen verorasitus kasvaa. Nousevien polttoainekustannusten vastapainoksi sentään joidenkin verot kevenevät: Työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan ja sähköautoilun latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi eduksi vuosiksi 2021–2025. Lisäksi työsuhdepolkupyörille tulee verovapaus.

Hallituksen työllisyyskeinot jäivät laihoiksi. Paikallinen sopiminen ei edennyt, mutta työllisyyden parantamiseksi tarjotaan kevytversiota edellisen hallituksen aktiivimallista: Työttömät velvoitetaan hakemaan tiettyä määrää töitä kuukaudessa.

Eläkeputken poistaminen ja yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantaminen siirrettiin työmarkkinajärjestöjen sovittavaksi. Jos ne eivät marraskuun loppuun mennessä löydä ratkaisua, hallitus päättää asiasta.

Tässä on kaikuja kiky-sopimuksen tekemisestä. Samalla siinä on siemen hallituspuolueiden uudelle riidalle. On todennäköistä etteivät työmarkkinajärjestöt löydä sopua, koska hallituksen vuosi sitten asettamat työllisyystyöryhmät eivät ole saaneet mitään aikaiseksi.

Hallituksen tavoitteena näyttää olevan yhteiskunnan sähköistäminen ilmastosyistä. Päätöksiä tehdessä pitää muistaa, että vaikka sähkö voi olla päästötöntä, sen tuottaminen ja käyttäminen eivät ole. Esimerkiksi tuulisähkön ja sähköautojen valmistaminen kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja ja kuormittavat ympäristöä.

Suomen hallituksessa – jos missä – pitäisi kuunnella Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenia, Hänen mielestään EU:n pitää panostaa hiiltä sitovaan rakentamiseen, koska rakennukset tuottavat 40 prosenttia päästöistä (MT 16.9.). Siinä on oiva kohde EU:n elpymisrahoille.

Hallituksen pitäisi kuunnella Ursula von der Leyenia.

Lue lisää

Puurakentamisen lisääminen ei juuri lisää hakkuupainetta

Yle: Pääministeri Marin turhautui pääkaupunkiseutuun ja hallituskumppaneihin koronakriisin hoidossa

Pääministeri: "Nyt on syytä tehdä ryhtiliike" – koronatartuntojen määrä on hurjassa kasvussa, jokaisen suomalaisen on syytä välttää kaikkia tarpeettomia kontakteja

Hallitus käy läpi pahentunutta koronatilannetta neuvottelussaan iltapäivällä – myös valmiuslakia pohditaan