Pääkirjoitus

Rahastot ahnaasti metsäkaupoilla

Metsätilojen kauppa on käynyt kiivaana jo muutaman vuoden. Kauppoja tehtiin viime vuonna lähes neljännes enemmän kuin vuonna 2018. Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan viime vuonna tehtiin kaupat lähes 2 800:sta yli kymmenen hehtaarin metsätilasta. Yhteensä omistajaa vaihtoi 97 400 metsähehtaaria.

Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä arvioi, että kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kauppojen määrässä ollaan hivenen viime vuotta edellä. (Yle 9.9.)

Ärölän mukaan muutaman viime vuoden aikana sijoitusrahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on kasvanut merkittävästi ja yksityisten ostajien osuus on supistunut huomattavasti. Myös yhtiöiden osuus ostajista on kasvanut aikaisemmista vuosista.

Ärölä arvioi rahastojen liikkuvan ahkerasti metsäkaupoilla loppuvuonnakin. Hänen mukaansa metsätilakaupoissa saavutetaan tänä vuonna uusi ennätys niin hehtaareissa, kauppasummissa kuin kauppamäärissäkin, jos koronakriisi ei heilauta metsäkauppojen suuntaa loppuvuonna.

Maanmittauslaitoksen pari viikkoa sitten julkistaman tilaston mukaan rahastojen osuus tammi–kesäkuussa omistajaa vaihtaneista metsähehtaareista nousi jo lähes 40 prosenttiin. Rahastojen into metsäkaupoille on kasvanut nopeasti. Kaksi vuotta sitten niiden osuus metsäkauppahehtaareista oli 17 prosenttia.

Vaikka yksityiset metsänomistajat olivat ostajina 64 prosentissa kaupoista, laski heidän ostamiensa metsähehtaareiden osuus 43 prosenttiin. Viisi vuotta sitten yksityisten ostajien osuus metsähehtaareista oli 76 prosenttia.

Aikaisemmin rahastot olivat kiinnostuneita isommista metsätiloista, mutta viime vuonna ne ostivat lisääntyvässä määrin myös pienempiä metsätiloja.

Rahastot ovat aiemmin olleet ostoksilla erityisesti Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, mutta tänä vuonna rahastoja ovat kiinnostaneet myös Lapin metsät. Kiinnostuksen lisääntyminen näkyy myös hinnoissa.

Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan kauppamäärät pomppasivat Lapissa tammi-kesäkuussa peräti 51 prosenttia edellisvuodesta ja myös hinnat ovat kihahtaneet Lapissa prosentuaalisesti hurjasti – lähes 28 prosenttia viime vuodesta. (Yle 9.8.)

Metsän myyjien kannalta on tietenkin hyvä asia, että ostajia on markkinoilla aikaisempaa enemmän. Metsärahasto on myös helppo tapa sijoittaa metsään, koska ostajan ei itse tarvitse hallita metsän arvonmääritystä tai aktiivista metsäomaisuuden hoitoa.

Riippumatta siitä, kuka metsän omistaa, sitä pitää hoitaa. Tutkimuksen mukaan yksityisistä metsänomistajista 66 prosentille luontoarvot, virkistys ja maisemat ovat tärkeitä. Rahastojen tehtävä on saada metsistä mahdollisimman korkea taloudellinen tuotto.

Suomalainen perhemetsätalous on vuosikymmenten aikana osoittautunut toimivaksi. Metsien kasvu on lisääntynyt ja puuvaranto kasvanut vuodesta toiseen. Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkineen Teemu Keskisarjan mielestä se, että metsämme kasvavat reilusti enemmän kuin niitä hakataan, johtuu siitä, että Suomessa on satoja tuhansia pienmetsänomistajia, jotka hoitavat metsiään vastuullisesti. (Audiomedia 21.9.)

Vaikka metsiin liittyy paljon muitakin kuin taloudellisia arvoja, metsien hoito edellyttää, että se on myös taloudellisesti kannattavaa. Yksi kannattavuuteen vaikuttava asia on verotus. Yksityismetsänomistajien verotus pitää saada kilpailukykykyiseksi metsärahastojen verotuksen kanssa.

Metsäteollisuus on jatkuvassa muutoksessa. Se ei kuitenkaan vähennä metsänhoidon tarvetta eikä merkitystä, koska hyvin hoidetut metsät ovat jatkossakin Suomen tärkein luonnonvara.

Hyvin hoidetut metsät ovat jatkossakin Suomen tärkein luonnonvara.

Lue lisää

Koko alkuvuoden trendi puunkorjuussa jatkui myös elokuussa: Hakkuut vähentyneet edelleen

Korona on lisännyt metsänomistajien intoa metsänhoitoon

Valtavat metsäpalot uhkaavat Kalifornian viinialueita, kymmenille tuhansille evakuointikäsky

Painostus metsissä voimistuu