Pääkirjoitus

Ilmastotietoisuus suosii kotimaista

Ilmastokeskustelu on pitkään keskittynyt ruokaan. Se on luonnollista, koska syömme joka päivä. Ruoka herättää tunteita ja siihen liittyy vahvoja arvoja.

Erikoinen piirre ruokaan liittyvässä ilmastokeskustelussa ovat aika ajoin esiintyvät vähättelyt kotimaisen ruuan eduista tuontiruokaan verrattuna. Kärjistynyt keskustelu on aiheuttanut paljon pahaa mieltä ja ahdistusta ruuan tuottajien parissa.

Tuottaja voi kuitenkin lohduttautua tiedosta, että suomalaisten suuri enemmistö ymmärtää kotimaisen ruuan arvon myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Viime viikolla Vantaan Heurekassa järjestetyssä Pellolta pöytään -tapahtumassa kotimaisen ruuan arvostus suorastaan pursui yli äyräiden. (MT 23.9.) Valion ja Vaasanin tuhannelle suomalaiselle teettämän kyselytutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehtävissä ruokavalinnoissa kotimaisuus nousi ehdottomaksi kärkikriteeriksi.

Tutkimuksen mukaan kiinnostavinta ruuassa on juuri kotimaisuus, terveellisyys ja maku. Huomioitavaa uudelleen heränneen halpuuttamisen aikana on, että ruuan hinta sijoittuu tarkastelussa vasta viidennelle sijalle ruokahävikin jälkeen.

Ruokahävikin vähentämisen tarpeeseen suomalaiset ovat heränneet niin íkään hyvin.

Meneillään olevan kärjistyneeseenkin ruokakeskusteluun suhteutettuna eläinperäisistä tuotteista kokonaan luopuvien määrä näyttää kyselyn perusteella sittenkin jäävän varsin pieneksi.

37 prosenttia kuluttajista aikoo vähentää lihan ja 23 prosenttia maidon ostamista torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhdeksän prosenttia aikoo lopettaa kokonaan lihan ja viisi prosenttia maidon kulutuksen.

Lihatalojen mukaan lihasta kokonaan luopuneiden tai sen syöntiä vähentäneiden määrä ei ole laskenut tutkimuksen kertomaa tahtia. Yhtiöiden mukaan sen paremmin niiden tuotteiden kysynnässä kuin lihamarkkinoilla ylipäätään ei ole näkyvissä dramaattisia muutoksia.

Kiinnostus kasvi- ja viljatuotteita kohtaa on noussut. Se ei kuitenkaan näytä olevan pois lihan kulutuksesta.

Tulokset ovat moneltakin osaa ilahduttavia. Yhä useampi suomalainen ymmärtää kotimaisten kasvisten, lihan ja maitotuotteiden ekologisuuden ja terveellisyyden tuontiruokaan verrattuna. Myös kohtuuden ja maltillisuuden äänenpainot nousevat taas vihdoin esiin.

Antibioottivapaa tuotanto nousi sekä Vantaalla että viime viikolla pidetyssä Agronomiliiton ja Akavan ruokaseminaarissa vahvasti esiin. Se on suomalaisen tuotannon suuri valtti. Niin suuri, ettei sitä alalla oikein ymmärretäkään.

Koronan aikana yhä useampi suomalainenkin on herännyt ajatukseen, kuinka pahaa jälkeä bakteerit tekevät jos eläinten tarpeettomalla lääkinnällä antibiootit on jo tehty tehottomiksi. Antibioottivapaus olisi nyt valistuneilla vientimarkkinoilla valtava etu. Jos koronasta mitään hyötyä kenellekään on, terveellisen ruuan arvoa se kuitenkin korostaa.

Unohtaa ei sovi myöskään ruuan tuotannossa työskentelevien ihmisten hyvinvointia. Koronapandemian ajalta on paljon ikäviä esimerkkejä maailmalta, miten maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa on laiminlyöty työntekijöiden terveysturvallisuus. Kotimaisen tuotteen valitsemalla voi varmistua siitä, että myös työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.

 

Ekologisen, eettisen ja terveellisen ruuan eteen on kuitenkin tehtävä koko ajan työtä.

Hankkeet, joilla yhä hiilineutraalimpaa ruokaa tuotetaan, ovat välttämättömiä.

Suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon kannattaa pysyä tämän kehityksen kärjessä.

Kiinnostavinta ruuassa on kotimaisuus, terveellisyys ja maku

Lue lisää

Kasvismakkaroita saa myydä edelleen makkaroina ja soijapihvejä pihveinä – EU-valiokunnan ehdotus kaatui äänestyksessä, eikä ruokanimityksiin tehdä muutoksia

Ostoksissa vertailtava myös vastuullisuutta

"Olemme ehdoin tahdoin tuhoisia" – YK: Luonnonkatastrofien määrä liki tuplaantunut, ilmastonmuutos pääsyyllinen

Maaseudun autoilija kaipaa reiluutta