MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Pääkirjoitus

Metsien hiilinielut räjähtivät kasvuun

Metsäteollisuudessa investoinnit ovat isoja ja niiden vaikutus ulottuu vuosikymmenien päähän ja alaa pidetään hidasliikkeisenä. Muutokset ovat kuitenkin nykyään nopeita.

Muutaman vuoden aikana metsäteollisuuden tuotantosuunta on muuttunut perinteisestä paperista uusiin tuotteisiin. Kysyntää on ohjannut markkinoiden muutos. Teollisuustuotteiden kysynnän muutokset heijastuvat nopeasti myös hakkuisiin.

Vajaa vuosi sitten ympäristöjärjestö Greenpeace vaati maan hallitusta hätäistuntoon, koska järjestön mielestä Suomen hiilinielu oli romahtanut. Järjestön mukaan edellisen vuoden noin 78,2 miljoonan kuution hakkuumäärä oli karmea.

Todellisuudessa metsät kasvoivat yli 30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin niitä hakattiin, ja hakkuut jäivät 82 miljoonan kuution kestävyysrajan alapuolelle. Suomen metsien puuvaranto on kasvanut 60 vuodessa noin miljardilla kuutiolla, 1960-luvun lopun noin 1,5 miljardista kuutiosta nykyiseen noin 2,5 miljardiin kuutioon.

Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna hakkuumäärä oli noin 72 miljoonaa kuutiota, eli hakkuut vähenivät noin kuusi miljoonaa kuutiota. Harva taho riemuitsi, että metsiemme hiilinielu räjähti yhden vuoden aikana. Nielun kasvu on jatkunut, koska teollisuus on ostanut tähän mennessä puuta yksityismetsistä 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna

Monikaan ei uskonut keväällä, että esimerkiksi kuusisahatavaran kysyntä olisi maailmalla tällä hetkellä niin suurta, että suomalaiset sahat kärsisivät tukkipulasta. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana kuusisahatavaran vienti laski kaikkiin muihin maihin paitsi Saudi-Arabiaan ja Viroon.

Nyt vienti vetäisi, kun olisi, mitä sahata. Osasyynä tukkipulaan on, ettei kysyntään osattu varautua. Koronapandemia sai sahayrityksetkin ymmärrettävästi varovaisiksi.

Savitaipaleella toimivan Tiaisen sahan toimitusjohtajan Tero Tiaisen mukaan epävarman maailmantalouden tilanteessa tukkivarastoja on pidetty tietoisesti pieninä. Jalasjärveläisen Luopajärven Saha Oy:n toimitusjohtaja Harri Anttila kertoi, että he olivat kevään aikana hakkuiden kanssa varovaisia. (MT 30.9.)

Suomeen tuotiin viime vuonna puuta Metsäteollisuus ry:n mukaan 11,8 miljoonaan kuutiometriä. Venäjän osuus oli 8,7 miljoonaa kuutiometriä, mistä koivukuitupuuta oli 47 prosenttia, havupuuhaketta 28, havukuitupuuta seitsemän ja tukkien neljä prosenttia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut määräyksen, jonka mukaan Venäjältä ei saa enää vuoden 2022 alusta alkaen viedä ulkomaille jalostamatonta tai vain "näennäisesti" jalostettua havupuuta ja arvokasta lehtipuuta (Taloussanomat 30.9.).

Markkinoilla tapahtuvien muutosten lisäksi poliittisilla päätöksillä on isoja vaikutuksia tulevaisuuden metsien käyttöön ja metsäteollisuuteen. EU:ssa rakennetaan parhaillaan Green Deal -ohjelmaa, josta tulee kovia paineita metsiin. Lisäksi metsien käyttöä ohjaava – kolme vuotta sitten päätetty – lulucf-asetus avataan uudelleen.

EU-päätöksenteossa on ollut ongelmana, että metsät nähdään vain hiilinieluina eikä uusiutuvana luonnonvarana. Päätöksissä politiikka ajaa liian usein luonnontieteen ohi. Europarlamentaarikko Nils Torvalds muistuttaa, että jos lulucf-päivitys hoidetaan huonosti, jälkilasku tulee EU:n metsäisille jäsenmaille.

Korona on velkaannuttanut Suomea jo kymmenillä miljardeilla euroilla. Lopullista laskua ei tiedä kukaan. Kun laskun aika tulee, on kaikkien syytä toivoa, että metsäteollisuutemme olisi selvinnyt kriisistä mahdollisimman vahvana. Muuttuvakin metsäteollisuus tarvitsee puuta, jota Suomen metsissä on ennätyksellisen paljon.

Harva taho riemuitsi, että metsiemme hiilinielu räjähti yhden vuoden aikana.

Lue lisää

Kaupallisesti arvokkaimpien kalalajien kärkikaksikko tasainen – uusi laji kiilasi kärkeen hiuksenhienolla erolla

Lyijyn kieltäminen kosteikoilla etenee – EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin tänään vastaesityksistä, jotka eivät saaneet kannatusta

Tenojoella jälleen heikko lohivuosi – alamäen syystä ei olla varmoja, mutta ongelma saattaa olla merialueilla

Uusi raportti ruotii koronan vaikutuksia luonnonvara-alalla – vaikutukset suurimpia luontomatkailussa, vaikka suomalaiset ovatkin innostuneet matkailemaan luonnossa