Pääkirjoitus

Omakotitalot viedään nyt käsistä

Talouden elpyminen koronan aiheuttamasta kuopasta näkyy varsinkin kiinteistömarkkinoilla.

Kuluttajista 17–18 prosenttia oli syyskuussa aikeissa ostaa asunnon 12 kuukauden sisällä. Osuus on vuodesta 2007 alkaneen tilastointiajan korkein, Tilastokeskuksen kuluttajien luottamuskyselystä selviää. Erityisen kiinnostuneita ollaan omakotitaloista kasvukeskusten naapurikunnissa (MT 2.10.).

Osin kyse on patoutuneen kysynnän purkautumisesta, kun koronan pelästyttämät ihmiset uskaltavat jälleen muuttaa. Vaikka moni on menettänyt työnsä, työnsä säilyttäneillä on jäänyt koronarajoitusten takia enemmän rahaa säästöön.

Asuntokauppaa tukee luonnollisesti myös ennätyksellisen alhainen korkotaso. Suurin hidaste asuntokaupassa ovat kiinteistövälittäjien mukaan pankit, jotka eivät ehdi käsitellä lainahakemuksia riittävällä tahdilla.

Käynnissä on isompi murros ihmisten arvostuksissa. Kun vuosi sitten puhuttiin vielä muutaman neliön miniasuntojen kaupasta, kohdistuu kiinnostus nyt väljään asumiseen, omakotitaloihin ja maaseutumaisiin ympäristöihin.

Jo aiemmin kesällä hurjasti kasvanut kesämökkien kauppa jatkuu edelleen vauhdikkaasti. Koronarajoitusten myötä ihmiset kaipaavat omaa tilaa, ja etätyö mahdollistaa työskentelyn kotona tai kesämökillä. Ravintoloiden aukiolorajoitusten voi niin ikään nähdä vähentävän keskusta-asumisen suosiota.

Yhdyskuntasuunnittelun tavoite on pitkään ollut ihmisten keskittyminen yhä tiiviimmin kasvukeskusten keskusta-alueille. Seurauksena on ollut isoja kauppakeskuksia ja asuinalueita, joihin ei tulevaisuudessa välttämättä riitä asiakkaita ja asukkaita.

Muutos näkyy varsinkin Helsingin keskustassa, jossa perinteinen ostoskatu Aleksanterinkatu on autioitumassa. Myynti on romahtanut myös alueen päivittäistavarakaupassa. Esimerkiksi keskeisen Kampin K-Supermarketin kauppias kertoo myynnin olevan edelleen neljänneksen vuodentakaista vähäisempää (MT 21.9.).

Etätyövallankumous ei vielä näy kunnolla liiketilojen täyttöasteita koskevissa luvuissa. Epidemiatilanteen paheneminen uudelleen panee kuitenkin yritykset pohtimaan kaupunkikeskustoissa sijaitsevien tilojen tarpeellisuutta. Samalla erityyppisille kiinteistöille ympäri maata voi tulla uutta kysyntää.

Kiinteistövälittäjien liiton mukaan eniten kysyntää on 2000-luvulla rakennetuilla omakotitaloilla. 1960- ja 1970-luvun taloja on vaikeampi saada kaupaksi, jos niitä ei ole peruskorjattu.

Yksi korona-ajan ilmiöistä on ollut myös rautakaupan ja pihatarvikkeiden myynnin reipas kasvu. Trendin voi odottaa jatkuvan omakotitalokaupan vanavedessä.

Asuntokauppa ei pääse pakoon talouden yleistä kehitystä. Jos epidemiatilanne syksyn ja talven aikana pahenee ja työttömyys lisääntyy, loppuu myös asunnonostajien luottamus tulevaisuuteen.

Toistaiseksi asuntojen hinnat ovat pitäneet pintansa myös pääkaupunkiseudun keskusalueella. Tilanne voi taantuman pitkittyessä muuttua nopeastikin.

Maaseudun asuntojen hintojen laskusta on puhuttu jo pitkään. Nyt näyttää siltä, että suurimmat riskit liittyvätkin kaupunkiasuntojen arvoon.

Koronan tuomat muutokset lisäävät ihmisten mahdollisuuksia asua haluamassaan ympäristössä. Näitä toiveita kannattaa kunnioittaa myös kuntien kaavoituspäätöksissä. Haja-asutusalueelle rakentamista ei ole syytä rajoittaa.

Samalla on syytä pitää huolta olemassa olevasta rakennuskannasta. Suomea ei tarvitse rakentaa kahteen kertaan. Monelle unelmien koti on jo olemassa ja etsii uusia asukkaita.

Haja-asutusalueelle rakentamista ei ole syytä rajoittaa.

Lue lisää

"Yllättävän pienellä vaivalla sai suunnattoman hyödyn" – perhe pääsi aurinkopaneeleilla lähes energiaomavaraiseksi

Essee: Suomalaiset löysivät maansa uudelleen – korona voi seuraavaksi vaihtaa muuttovirtojen suunnan ja kääntää hintakäyrät päälaelleen

Asunnon ostoaikeet korkeammat kuin koskaan, omakotitalot suosituimpia – lisätilaa halutaan koronan vuoksi

Kiinteistövälittäjät: "Asuntokaupan todellinen jarru ovat nyt pankit" – OP myöntää, että korona ja patoutunut kysyntä ruuhkauttivat pankkipalveluja