Pääkirjoitus

Maaseudun autoilija kaipaa reiluutta

Hallitus aikoo puolittaa liikenteen päästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteen tarpeellisuudesta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehtävässä työssä on vaikea olla eri mieltä. Tasapuolisten ja oikeudenmukaisten keinojen löytäminen on tässäkin asiassa vaikeaa.

Erityisesti maaseudulla asuvat pelkäävät perustellusti joutuvansa maksamaan uudistuksen. Oma auto on monille välttämätön, ja sen käyttöön kohdistuvien kustannusten nousu iskee suoraan juuri heihin.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti lauantaina Ylen Ykkösaamussa siirtymistä auton käyttöön perustuvaan verotukseen. Samalla voitaisiin kokonaan luopua litroihin perustuvasta polttoaineverotuksesta.

Erityisesti maaseudulla asuville auton käyttäjille Vanhasen esityksessä on paljonkin ajatusta. Kun veron perusteena on paikannustieto, maaseudun huonokuntoisimmilla teillä ajosta voitaisiin periä pienempi maksu kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla tai muilla isoilla paikkakunnilla.

Perusteena olisi, että kaupunkialueilla on olemassa toimiva yhteiskunnan tukema joukkoliikenne. Lisäksi tiestön kunto on keskimäärin haja-asutusalueiden tiestöä parempi, jolloin siitä voitaisiin periä suurempi maksu. Maaseudulla auto on usein välttämätön palveluiden pariin pääsemiseksi, kun taas kaupungeissa palvelut ovat saatavilla lyhyemmän matkan päässä.

Vanhasen mukaan paikannustietoa voitaisiin käyttää hyväksi myös ammattiliikenteen kustannusten alentamisessa. Hänen mukaansa maaseudun tieverkon alennetut maksut mahdollistavat sen, että maaseutu on asuttu myös tulevaisuudessa ( MT 10.10).

Vanhanen ei ole asiassa yksin, eikä ensimmäinen. Keskustan johdossa pohditaan parhaillaan, kuinka vahvasti asiaan kannattaa sitoutua. Jo aiempien hallitusten liikenneministerit ovat pitäneet ajatusta esillä. Tuolloin ongelmaksi on koettu muun muassa yksityisyyden suoja ja haluttomuus antaa julkiselle vallalle tietoja siitä, missä kansalaiset liikkuvat. Myös asiaan mahdollisesti liittyvä nopeusvalvonta on koettu liian totalitaariseksi kyttäämiseksi.

Tekniikka on kuitenkin kehittynyt, ja ihmisten yksityisyydestä on mahdollista huolehtia aiempaa paremmin. Lisäksi älykännyköiden nopea yleistyminen on muutenkin tehnyt ihmisten seuraamisen mahdolliseksi.

Parasta Vanhasen ajatuksessa on kuitenkin liikkumisen verotuksen porrastaminen. Pitkien etäisyyksien päässä asuvia hyvitettäisiin välttämättömästä auton käytöstä. Tätä sama aktiivista ideointia kannattaa nyt vaatia kaikilta puolueilta.

Syksyn aikana sekä liikenne- että valtiovarainministeriössä on tarkoitus laatia esityksiä siitä, millä tavalla liikenteen verot ja tuet on yhdistettävissä ilmastotavoitteisiin.

Valtiovarainministerin näkemyksellä on asiassa myös painoa, sillä kyse on ilmaston ohella verotuloista.

Kun autot tulevaisuudessa toimivat yhä enemmän sähköllä tai biopolttoaineilla, fossiilisten polttoaineiden verotuotot vähenevät joka tapauksessa. Valtio tarvitsee liikenteestä kerättäviä kahdeksaa miljardia veroeuroa tulevaisuudessakin.

Keskustelu autoverotuksesta, tietulleista, ruuhkamaksuista ja erilaisten käyttövoimaratkaisujen verotuksesta jatkuukin kiihkeänä. Kysymys on mitä suurimmassa määrin poliittinen, kun ilmastotavoitteiden maksajia etsitään.

Vaikka paikantimiin perustuvasta verotuksesta ei maailmalla ole esimerkkejä ja sen rakentaminen on hidasta, jo pelkästään siitä keskusteleminen on tärkeää.

Tässä debatissa maakuntien edunvalvojien on syytä olla tarkkana. Vähäpäästöiset autot ovat tarpeellisia niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, mutta auto itsessään on maaseudulla vielä tarpeellisempi kuin kaupungissa.

Vähäpäästöisyys on kaikkialla tärkeää, mutta auto itsessään on maaseudulla tarpeellisempi kuin kaupungissa.

Lue lisää

Suojelualueet auttavat vesilintuja siirtymään pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen jaloista

Keskusta puolustaa maaseutua ja alkutuotantoa

Ostoksissa vertailtava myös vastuullisuutta

Lähidemokratia tarvitsee tekijänsä