Pääkirjoitus

Täydellistä sotea on mahdoton tehdä

Sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettu jo 15 vuotta. Kaikki eduskuntapuolueet ovat voineet osallistua. Uudistusta on valmisteltu kolmen eri pääministeripuolueen vetovastuulla. Valmista ei ole kuitenkaan tullut.

Ei ole riittänyt, että puolueet ovat riidelleet asiasta, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta on tyrmännyt esitykset perustuslain vastaisina. Lisäksi puolueiden näkemykset ovat vaihdelleet sen mukaan, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa.

Soten tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. Tarvitaan leveämmät hartiat, koska kunnat ovat liian pieniä yksin järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja. Kysymys on siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluja asuinpaikasta riippumatta. Pyrkimyksenä on myös hillitä kustannusten nousua.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus esitteli tiistaina oman mallinsa. Sipilän hallituksen edellisellä vaalikaudella tekemään esitykseen verrattuna malli on riisuttu.

Laajan maakuntahallinnon sijaan nyt esitetään sote-palvelujen ja pelastustoimen siirtämistä 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Muiden mahdollisten tehtävien siirtämistä näille hyvinvointialueille selvitetään.

Erona Sipilän hallituksen esitykseen on myös, että palvelujen ulkoistamista yksityisille toimijoille rajataan merkittävästi, ja jo tehtyjä ulkoistuksia pitäisi purkaa. Tämä ei ole helppo asia juridisesti eikä poliittisesti. Voi myös kysyä, miten hallitus voi vaatia ulkoistussopimuksia purettavaksi, koska yksi syy niiden tekemiseen on ollut, ettei valtiovalta kykene tekemään päätöksiä.

Kokoomukselle yksityisten yritysten palvelutarjonnan rajoittaminen ei sovi. Sipilän hallituksessa kokoomus ajoi läpi valinnanvapautta, joka olisi lisännyt yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Helppoa yksityisten toimijoiden rajaaminen ei ole myöskään ulkoistuksia tehneiden alueiden hallituspuolueiden kansanedustajille.

Kokoomusta hiertää myös esitys rahanjaosta. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä hallituksen esittämä sote-malli kohtelee huonosti suuria kaupunkeja, sillä se leikkaa niiden kunnallisverosta niin paljon, etteivät isot kaupungit pysty investoimaan.

Ennemminkin pitäisi olla huolissaan siitä, että sote-palvelujen saatavuudessa toteutuisi perustuslain takaama kansalaisten tasa-arvo. Huolissaan pitäisi olla myös kuntien veroprosenttien kasvavasta erosta. Valtion tukien uudelleenkohdentamisesta huolimatta isoimmat kaupungit pärjäävät asukkaiden suuremman tulopohjan ansiosta muita alueita paremmin.

Esityksen mukaan suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon menoista rahoitetaan valtion pussista. Rahat valtio jakaa uusille hyvinvointialueille sen mukaan, miten paljon eri alueilla on vanhoja ja sairaita. Muita rahanjaon kriteerejä ovat asukasluku, väestönkasvu, kielivähemmistöt ja alueen asukastiheys.

Vaikka hallituksen esityksessä halutaan lisätä valtion sananvaltaa alueiden sote-palveluissa, vastuu palvelujen järjestämisestä olisi kuitenkin maakunnilla. Hallituksen sote-esitys tarjoaa raamit, joiden täyttäminen on maakuntien tehtävä.

Maakuntatason päättäjien on huolehdittava, että palveluja on saatavissa mahdollisimman kattavasti koko maakunnan alueella. Erityinen vastuu on maakuntien keskuskaupungeilla. Kokemus on osoittanut, että niillä on kova halu keskittää palveluja.

Edellisten uudistusyritysten perusteella on tullut selväksi, että yksi vaalikausi on ison uudistuksen tekemiseen lyhyt aika. Sote-esitys ei ole nytkään täydellinen eikä tule kerralla valmiiksi, mutta uudistus pitää viimein saada liikkeelle.

Yksi vaalikausi on ison uudistuksen tekemiseen lyhyt aika.

Lue lisää

Lisääntyykö hyvinvointi?

Vaikka Porin ässä koettelee keskustan hermoja, punamulta on nyt vahvempi kuin ennen kohua

Maakunnat saavat verotusoikeuden uudessa sotessa – katso miten uudistus etenee lähivuosina

Hallituspuolueet sopuun sote-uudistuksesta – sote-maakuntien nimi vaihtuu hyvinvointialueeksi