Pääkirjoitus

Monopoli edellyttää tiukkaa valvontaa

Sähkön siirtohinnoittelusta on käyty jo vuosia kovaa ja kiivasta keskustelua. On ymmärrettävää, että jopa kymmenien prosenttien siirtomaksujen kertanostot erityisesti maaseudulla tuntuvat järkyttäviltä. Asiakas ei voi tehdä muuta kuin maksaa, koska sähkönsiirtoyhtiöillä on alueillaan monopoli. Sähkön voi kilpailuttaa, mutta sen osuus sähkölaskusta on pienentynyt jo vuosia.

Jo entisestään korkeat siirtomaksu lähtivät erittäin kovaan nousuun, kun sähkönsiirron kannattavuutta valvova Energiavirasto nosti vuodesta 2016 sähkön verkkoyhtiöiden korkeinta sallittua tuottoa, jotta siirtoyhtiöt selvisivät arviolta kolmen miljardin euron maakaapelointi-investoinnista.

Ylen analyysin mukaan Energiaviraston valvontamallin muutos johti heti ennennäkemättömään harppaukseen verkkoyhtiöiden luvassa kerätä rahaa asiakkailta. Yhteenlaskettuna yhtiöiden sallittu liikevaihto nousi keskimäärin 38 prosenttia vuodenvaihteessa 2015–2016. (Yle 12.10.)

Yle tutki 13 siirtoyhtiön julkiset valvontatiedot neljän vuoden ajalta. Ylen analyysin perusteella kaapelointi-investoinnit selittävät vain murto-osan siirtohintojen noston perusteista. Pääosa hinnankorotuksista menikin yhtiöiden tuottoihin.

Energiateollisuus ry:n energiaverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen kiistää Ylen analyysin lopputuloksen. Hänen mielestään sähkön verkkopalvelun hinnankorotukset on käytetty investointeihin. Energiateollisuuden mukaan tuottotaso on alle kuusi prosenttia.

Käsitykset sähkönsiirtoyhtiöiden tuotoista poikkeavat todella paljon.

Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtajan Pasi Kuokkasen ja Omakotiliiton mukaan verkkoyhtiöiden todelliset tuotot ovat Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n professorin Mikael Collanin tutkimusten perusteella paljon korkeammat kuin yleensä arvioidaan. Tutkimuksen mukaan verkkoyhtiöiden tuottotaso on todellisuudessa noin 25 prosenttiyksikköä korkeampi eli noin 32 prosenttia. (MT 24.4.)

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan muutoksia sähkömarkkinalakiin. Odotettavissa ei kuitenkaan ole mittavia siirtohintojen laskua. LUT-yliopiston professorin Jarmo Partasen mukaan lakiin tulevat muutokset voivat kuitenkin hieman hillitä suurinta nousua. (MT 16.10.)

Energiateollisuus ei suostu siirtomaksuissa syntipukiksi eikä halua poliitikkojen puuttuvan asiaan.

Muun muassa keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on vaatinut kohtuutta sähkönsiirtomaksuihin. Sähköverkkoyhtiöiden suurimmaksi sallituksi tuotoksi Saarikko ehdottaa Ruotsin tasoa eli noin neljää prosenttia. (mt.fi 15.10.)

Energiateollisuuden mukaan sallittu tuotto putoaa ilman poliittista ohjausta samalle tasolle kuin Ruotsissa. Hännisen mielestä poliitikkojen ei pitäisi puuttua itsenäisen viranomaisen toimintaan. Hän pitää outona, että maassa, jossa kansalaisten luottamus viranomaisiin on huippuluokkaa, päättäjät eivät itse näytä luottavan omaan viranomaiseensa.

Kuinka on mahdollista, että näkemykset siirtoyhtiöiden tuottotasosta voivat erota näin paljon? Onko Energiaviraston laskukaava niin monimutkainen, että lopputuloksesta ei saa selvää? Isojen korotusten perusteleminen sähkön käyttäjille ei ole kuitenkaan onnistunut.

Saarikko on oikeassa vaatiessaan, että sähkönsiirtomaksujen muodostuminen on otettava käsittelyyn. Tämä ei tarkoita, etteivätkö poliitikot luottaisi virkamiehiin, vaan siitä, että monopoliyhtiöitä koskevan lainsäädännön ja valvonnan pitää olla yksiselitteistä ja tarkkaa. Nyt se ei näytä sitä olevan.

Käsitykset sähkönsiirtoyhtiöiden tuotoista poikkeavat todella paljon.

Lue lisää

Yle myöntää yksipuolisen uutisoinnin EU:n maatalousuudistuksesta – Copa-Cogecan Pesonen kertoo Ylen pahoitelleen hänelle tapausta

Energiateollisuus vastaa sähkön verkkoyhtiöiden saamaan kritiikkiin kovista hinnankorotuksista: "Sähkökatkojen määrä ja kesto ovat laskeneet jyrkästi"

Yle: Myrskyinvestoinnit selittävät vain pienen osan sähkön siirtohintojen korotuksista – hinnat nousseet nopeasti vuodesta 2016 alkaen

Ylen gallup: SDP jatkaa suosituimpana puolueena, puheenjohtajan vaihto ei nostanut keskustaa