Pääkirjoitus

Ruuan tuotannon turvaaminen tärkeintä

Kauan kestäneet neuvottelut siitä, miten Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap) tehdään tulevaisuudessa, ovat huipentumassa. Prosessi on monivaiheinen, koska siinä on monta mutkaa ja monta kokkia. Lopputulos on useiden kompromissien summa ja tästä syystä monimutkainen.

Euroopan komissio antoi oman cap-esityksensä jo kaksi ja puoli vuotta sitten. Komission esittämät tulevan yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet olivat kunnianhimoisia: viljelyn kannattavuutta lisätään, ratkaistaan ilmastonmuutos, nuorennetaan viljelijöiden ikärakennetta, vähennetään byrokratiaa ja parannetaan ruokaturvaa. Komissio halusi myös lisätä jäsenmaiden valtaa maataloutta koskevissa päätöksissä.

Komission esitykset olivat periaatteessa hyviä, mutta ristiriitaisia. Ruuan tuottajille esitettiin uusia vaatimuksia, mutta samaan aikaan haluttiin leikata maatalousbudjettia.

Kesäkuussa jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto päätti, kuinka paljon maatalousbudjettiin on seitsemän vuoden aikana käytettävissä rahaa. Sen mukaan Suomen käytettävissä oleva rahamäärä kasvaa hieman.

Tällä viikolla sekä maatalousministereiden neuvosto että Euroopan parlamentti päättivät omista kannoistaan, miten vuonna 2023 alkavan ohjelmakauden aikana capia käytännössä toteutetaan.

Maatalousministerineuvoston ja EU-parlamentin päätökset eivät kuitenkaan ole lopullisia. Kaikkien neuvotteluosapuolien esitykset ovat syntyneet kompromissien kautta, ja lisää kompromisseja on luvassa. Seuraavaksi neuvotteluja käydään jäsenmaiden, komission ja EU-parlamentin välillä. Näiden neuvottelujen arvioidaan kestävän vielä noin puoli vuotta.

Kiistakysymyksiä ovat olleet muun muassa turvemaiden käyttö ja kuinka paljon maatalousbudjetista on käytettävä ilmasto- ja ympäristötoimiin. Maatalousministereiden mielestä ilmasto- ja ympäristötoimiin pitäisi käyttää suorista tuista viidennes.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tyytyväinen ministereiden saavuttamaan kompromissiin. Hänen mielestään siinä otettiin hyvin huomioon Suomen tavoitteita. MTK:n maatalousjohtajan Johan Åbergin mielestä esitys antaa hyvän pohjan cap-neuvottelujen jatkolle. Åbergin mukaan Suomen nykyinen tukikokonaisuus täyttää jo melko hyvin EU:n uudetkin vaatimukset. Monelle muulle maalle uusien ehtojen täyttäminen on hankalampaa.

Europarlamentti äänestää capista vielä tänään, mutta parlamentin suurimmat ryhmät pääsivät Suomen kannalta tärkeistä asioista kompromissiin jo keskiviikkona. Kompromississa ovat mukana keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraattinen S&D ja liberaalipuolue RE. Suomesta näihin ryhmiin kuuluvat kokoomus, sosiaalidemokraatit, keskusta ja RKP.

Kompromissin mukaan muun muassa maataloustuista kolmasosa pitäisi suunnata ilmasto- ja ympäristötoimiin.

Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) mielestä kompromissi on laaja, monimutkainen ja hankala. Hän on siihen kuitenkin tyytyväinen, koska Suomelle elintärkeät tukimuodot saatiin turvattua.

Maatalousneuvotteluja seuratessa on saanut vaikutelman, että tärkeintä ovat ilmasto- ja ympäristökysymykset. Ainakin julkisuudessa on liian usein unohtunut, että tärkeintä pitäisi olla ruuan tuotannon turvaaminen. Se edellyttää, että ruuan tuottamisen pitää olla taloudellisesti kannattavaa.

Ruokaturvaan kuuluvat toki oleellisina osina ruuan turvallisuus ja ilmasto- ja ympäristökysymykset. Nämä asiat pitää ottaa huomioon myös kauppapolitiikassa. Tuontiruualla pitää olla samat kriteerit, mitä vaaditaan EU:n alueen omilta tuottajilta.

Tuontiruualla pitää olla samat kriteerit, mitä vaaditaan EU:n alueen tuottajilta.

Lue lisää

Tuontiruuan hylkäys ei yllätä

Villisikajahtiin on hiivittävä kuin salaa – pimeässä toimiviin erikoisvarusteisiin uppoaa metsästäjältä pitkä penni

Toksinen keskustelu maataloudesta ei palvele ketään

Karjatilat mielivallan uhreina