Pääkirjoitus

Poikkeusaika käänsi katseet kotimaahan

Yhteiskuntia ja taloutta koskevassa keskustelussa puhutaan toisinaan "mustista joutsenista". Käsite viittaa filosofi Nassim Nicholas Talebin teokseen (Musta joutsen, 2007) ja tarkoittaa yllättävää, erittäin epätodennäköistä tapahtumaa, joka muuttaa maailmaa. Esimerkkeinä mustista joutsenista on käytetty muun muassa 9/11-terrori-iskuja USA:han sekä niin ikään Yhdysvalloista vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä alkanutta finanssikriisiä.

Koronapandemiasta tuli 2020-luvun musta joutsen. Vaikka kulkutauti oli maailmalla tunnistettu jo ennen vuodenvaihdetta, kukaan tuskin ymmärsi, kuinka valtavat seuraukset sillä tulisi olemaan ihmisten ja yhteiskuntien toimintaan. Korona käytännössä pysäytti lentoliikenteen, johti yhteiskuntien sulkemisiin sekä tiukkoihin rajauksiin yksilöiden ja elinkeinojen totutuissa vapauksissa.

Mustan joutsenen siipi ravisti myös Suomea. Maa julistettiin poikkeustilaan ja eduskunta luovutti poikkeusajan päätösvallan hallitukselle säätämällä voimaan valmiuslain. Maan rajat käytännössä suljettiin. Uusimaa eristettiin muusta Suomesta taudin leviämisen rajaamiseksi.

Suomalainen yhteiskunta osoitti kriisissä toimivuutensa. Sekä terveyden että talouden välittömiä haittoja torjuttiin yhteisymmärryksessä ja nopeasti. Jälkikäteen tarkasteltuna osa koronarajoituksista oli yliampuvia. Jälkiviisaus on toki tässäkin helppoa verrattuna päätöksiin oudon ja pelottavan taudin saapuessa keväällä Suomeen.

Merkillepantavaa on myös, kuinka rauhallisesti suomalaiset koronan keskellä toimivat. Moni asia muuttui perusteellisesti, mutta poikkeusoloista tuli nopeasti arkea.

Korona palautti yhteiskunnan perusasioiden äärelle. Terveyden rinnalla puhuttiin ruuasta, huoltovarmuudesta, koulujen opetuksesta, taloudesta ja työpaikoista. Ystävät, perhe ja sukulaiset nousivat arvoonsa. Huolta kannettiin erityisesti ikääntyneistä.

Maaliskuun puolivälistä alkanut korona-aika on kääntänyt suomalaisten katseet kotimaahan. Monien huolten lisäksi katseissa on uteliaisuutta, uuden löytämistä.

Jo keväällä moni kaupunkilainen pohti siirtymistä maalle, väljempiin oloihin. Kesälomien tultua ja tautitilanteen laannuttua kotimaan matkailu korvasi useille jo tavaksi tulleet ulkomaan lomamatkat. Myös luontokohteet olivat suosittuja, paikoin ruuhkaksi asti.

Korona-ajan yksi suuri muutos koski työelämää. Etätöihin siirtyminen vapautti yli miljoona suomalaista kiinteistä työpisteistään. Konttorityöt siirtyivät muutamassa päivässä koteihin ja kesämökeille. Kun työnantajat kiirehtivät epidemian alkumetreillä perumaan kaikki "turhat työmatkat ja kokoukset", on syytä harkita tarkkaan, kannattaako niitä järjestää epidemian jälkeenkään.

Paluuta koronaa edeltävään aikaan ei ole. Yhteiskunnan monet toiminnot, kuten hyödykkeiden ja palveluiden tarjonta- ja kulutusketjut, ovat kokeneet muutoksen josta osa jää pysyväksi.

Korona muuttaa yhteiskuntaa. Samalla se pakottaa miettimään yhteiskuntapolitiikan muutostarpeita.

Suomi velkaantuu tänä ja ensi vuonna koronatoimien takia ennätysmäisesti. Taloutemme vaatii edelleen menestystä viennissä, mutta kansalaisten arkinen toiminta ja kiinnostus kohdistuu aiempaa enemmän kotimaahan ja lähialueisiin. Aikanaan valmistuva koronarokote ei tätä nopeasti muuta.

Useiden kyselyiden perusteella suomalaisten halu asua entistä väljemmin on korona-aikana vain vahvistunut. Tämä on näkynyt myös kiinteistömarkkinoilla.

Päättäjien on nopeasti löydettävä ratkaisuja, joilla esimerkiksi päivähoito, koulu ja terveydenhoito ovat saavutettavissa siellä, missä ihmiset kulloinkin ovat.

Korona vapautti yli miljoona suomalaista kiinteistä työpisteistään.

Lue lisää

Korona jumittaa joulukaalikauppaa Ruotsissa – osa lehtikaalisadosta joudutaan kyntämään peltoon

Koronarokote tulee Britanniaan jo ensi viikolla – saarivaltio hyväksyi ensimmäisenä maana Pfizerin ja Biontechin rokotteen

Vielä keväällä Petteri Orpo vaati ihmisiä takaisin työpaikoille — nyt kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja patistaa valtion työntekijöitä etätöihin: "Täyttä höyryä vapauden suuntaan"

Traktoritehtaan tilauskirjat pullistelevat – korona ei ole vaikuttanut tuotantoon, mutta varotoimet ovat tiukkoja