Pääkirjoitus

Suomi tarvitsee hyviä veronmaksajia

Eilen julkaistiin viime vuoden verotiedot. Verohallinnon mukaan tuloveroja kertyi viime vuonna 37,4 miljardia euroa. Henkilöiden tuloverojen osuus on 31,6 miljardia euroa, josta ansiotulojen osuus oli 28,6 miljardia ja pääomatulojen kolme miljardia. Yhteisöveroja kerättiin 5,8 miljardia euroa.

Ansiotuloveroja kertyi 800 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Verohallinnon ekonomistin Aki Savolaisen mukaan kasvu johtui palkkojen ja eläketulojen kasvusta ja työttömyyden vähentymisestä.

Julkaistut tiedot kertovat vain osan kaikista kerättävistä veroista ja veroluonteista maksuista. Tilastokeskuksen mukaan niitä kerättiin viime vuonna yhteensä 101 miljardia euroa. Esimerkiksi tavaroista ja palveluista maksettiin veroa noin 34 miljardia euroa ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja – muun muassa työnantajien ja työntekijöiden eläketurvamaksuja – noin 28 miljardia.

Vaikka suuri osa suomalaista haluaisi pitää tulonsa ja veronsa omana tietonaan, kokonaisverokertymää enemmän kiinnostavat kanssaihmisten tulot ja verot. Tänään lehdistä voi lukea, kuinka paljon esimerkiksi yrittäjät, yritysjohtajat ja muut julkisuuden henkilöt ansaitsivat viime vuonna.

Verotiedot ovat julkisia, vaikka takavuosien verokalenterit ovat jääneet historiaan. Jokaisen verotiedot voi halutessaan tarkistaa kysymällä verottajalta.

Suurituloisten – yli 100 000 euroa ansaitsevien – osalta verottaja luovuttaa valmiit listat tiedotusvälineille. Vaikka verotus on periaatteessa avointa, näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Ainakin tietojen saanti voi entisestään vaikeutua.

Verovelvollinen voi pyytää, ettei omia tietoja anneta niin sanotussa massaluovutuksessa tiedotusvälineille. Viime vuonna näitä pyyntöjä oli muutama sata, tänä vuonna jo noin 4 500. Lähes kaikki salausta pyytäneet ovat sen myös saaneet.

Verottajan päätös perustuu EU:n tietosuojalainsäädäntöön. Verottajan tulkinnan mukaan kansalaisella on oikeus salata tietonsa verottajan medialle antamassa massaluovutuksessa. Salausta pyytäneenkin tiedot ovat edelleen julkisia. Ne pitää vain kysyä erikseen.

Verotietojen salaamiseen on harvoin perusteita, ja harvoin myöskään tarvetta. On tärkeää, että jokainen osallistuu palvelujen rahoittamiseen mahdollisuuksiensa mukaan. Hyvissä tuloissa ja niistä maksetuissa veroissa ei ole mitään hävettävää. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee hyviä veronmaksajia tulevaisuudessa entistäkin enemmän.

Verotietojen avoimuus on merkittävää yhteiskunnan läpinäkyvyyden kannalta. Tietojen julkistaminen antaa muun muassa pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle tulonjaosta, verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointivaltion rahoituksesta. Verotietojen pohjata jokainen voi esimerkiksi arvioida, toteuttavatko yritysjohtajat muilta vaatimaansa palkkamalttia omalla kohdallaan.

On tärkeää ymmärtää verotuksen ja yhteiskunnan kustantamien palvelujen suora yhteys. On hyvä, että useimmille meistä tämä on selvä.

Ylen teettämän tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista katsoo, että veroille tulee vastinetta jonkin verran tai jopa reilusti. Tuloeroja ja varallisuuden jakaantumista tutkineen Helsingin yliopiston professorin Anu Kantolan mukaan suomalaiset tykkäävät veroista, ja me luotamme järjestelmäämme laajasti. (Yle 1.11.)

Suurituloisten kärjessä on tuttuja nimiä ja paljon yrittäjiä. On hienoa, että yritystoiminnan kautta on mahdollisuus menestyä. Meidän kaikkien kannalta on tärkeää, että meillä on mahdollisimman paljon menestyviä yrittäjiä ja yrityksiä, jotka työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen.

Hyvissä tuloissa ja niistä maksetuissa veroissa ei ole mitään hävettävää.

Lue lisää

Koronavuosi ei rauhoittanut pakkokeinojen käyttöä – paikan etsinnät ja takavarikot rajuimmassa kasvussa

Viranomaisen tehovalvonta syynää nyt erityisesti tätä elinkeinoa – maineestaan huolestunut taksiala ei torju verokarhun kosketusta

Tilastokeskus: Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loppuvuodesta 5,5 prosenttia edellisvuodesta

Tilastokeskus: Avoimien työpaikkojen määrä kutistui reilut 10 prosenttia loppuvuodesta