Pääkirjoitus

Vaatimusten pitää näkyä myös hinnassa

Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa valmistellaan ehdotusta kansallisesta eläinten hyvinvointimerkistä. Merkin tavoitteena on, että eläinten hyvinvointiin panostava tila ja tuotetta jalostava yritys saisivat hyvinvointipanostukselleen myös taloudellista katetta. (SM 2.11.)

Tavoite on hyvä, mutta ovatko kuluttajat käytännössä valmiita maksamaan uudesta merkinnästä aiheutuvista kustannuksista enemmän? Miten uuden merkinnän kriteerit eroavat jo olemassa olevista merkinnöistä. Suomessa on jo käytössä muun muassa Hyvää Suomesta ja Luomu-merkinnät. Maitotuotteita markkinoidaan muun muassa Vapaan lehmän -tuotteina.

EU:ssa on tunnetusti tiukat kriteerit ruuan tuotannolle. Suomessa kriteerit ovat vielä EU:ta tiukemmat. Suomalainen ruoka onkin tutkitusti Euroopan puhtainta. Tarvitaanko siitä kertomaan uutta merkkiä?

Suomalaisen ruuantuotannon vahvuuksia ovat muun muassa eläinten hyvinvointi, eläinten kasvua ei edistetä hormoneilla ja antibiootteja käytetään muihin maihin verrattuna erittäin vähän. Porsailla on saparot ja kanoilla nokat eikä nautoja kuohita. Tuotteet ovat jäljitettävissä tiloille saakka.

Ylöjärvellä Ruokakeidas-myymälää pitävän Ville Pirtinahon tavoitteena on, että ketjuun kuulumaton myymälä on Suomen paras lihakauppa. Hän ei ole kaivannut hyvinvointimerkintää. Hänen mielestään Suomessa kaikki nautojen kasvatus on puhdasta ja eettistä, mutta miten tämä viesti saataisiin maailmalle. (MT 6.11.)

Kotieläintieteen tohtori Maiju Pesonen kannattaa uutta hyvinvointimerkkiä, jos sen kriteerit ovat tiukkoja. Hän uskoo, että suomalainen kuluttaja voisi kiinnostua merkistä, jos kuluttaja saa tietää eron ulkomaisen lihaan.

Oripäässä nautoja kasvattava Tarmo Lankinen epäilee, että merkinnästä koituu tuottajille kustannuksia, mutta lihan hinta ei nouse.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämän tutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen olisi valmis maksamaan kymmenen prosenttia lisähintaa maito- tai lihatuotteista, jonka tietäisi varmasti olevan peräsin hyvinvoivasta eläimestä.

Runsas neljännes oli sitä mieltä, ettei maksaisi hyvinvointimerkitystä ruuasta enempää kuin ilman merkkiä olevasta.

On tärkeää, että ruuan tuotannon kannattavuuden parantamiseksi pyritään etsimään uusia keinoja. Tärkeää on myös, että kilpailu ruokamarkkinoilla olisi oikeudenmukaista. Nyt se ei ole, koska Suomeen voi tuoda tuotteita, jotka on tuotettu meillä kielletyillä menetelmillä.

EU:ssa vaatimukset ruuan tuotantoa kohtaan ovat kiristymässä entisestään. EU:ssa valmistellaan parhaillaan vihreän kehityksen ohjelmaa. Siihen kuuluvat muun muassa Pellolta pöytään ja biodiversiteettistrategiat. Ne kiristävät ruuan tuotantovaatimuksia ja -kustannuksia.

MTK:n johtajan Simo Tiaisen mukaan olisi tärkeää huolehtia, etteivät lisävaatimukset heikennä maatalouden ja koko elintarvikealan kilpailukykyä EU:n ulkopuolisin maihin verrattuna. (MT Yliö 6.11.)

Tiainen peräänkuuluttaa EU:lta nykyistä kunnianhimoisempaa kauppapolitiikkaa. Hänen mielestä EU:n kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet ruuan tuotannossa otetaan huomioon kaikissa tulevissa kauppasopimuksissa. Niissä on Tiaisen mielestä noudatettava unionin säännöksiä.

Suomalainen ruuantuotannon eettisyys ja ekologisuus kestävät vertailun minkä muun maan kanssa tahansa, mutta se ei näy tuottajahinnassa. On hyvä, jos uuden hyvinvointimerkin avulla asia kyetään kertomaan kuluttajille nykyistä paremmin, ja kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan. Korkeamman kuluttajahinnan pitää näkyä myös tuottajahinnoissa.

Suomalainen ruoka on tutkitusti Euroopan puhtainta.

Lue lisää

K-ryhmän myynti osoittaa selvin luvuin kotimaisen suosion kasvun korona-aikana

Naudan sorkanjälki jättää muutakin kuin päästöjä – tuottajan mielestä julkisuuden hiilikeskustelu on pikaraiteilla

Valtaosa Suomen metsämarjoista voisi olla luomua, mutta sertifikaatti puuttuu – "Tällä hetkellä suurin ongelma on, että luomukeruualueet ovat kartalla pirstaleisia"

Lihakauppias uskoo pihvikarjanlihan brändäykseen, tuottajat epäileväisempiä