Pääkirjoitus

Susiongelma on saatava ratkaistua

Tietoja susien aiheuttamista vahingoista tulee eri puolilta Suomea. Sudet ovat tappaneet ja raadelleet koiria ja muita kotieläimiä. Jotkut metsästysseurat ovat keskeyttäneet hirvenmetsästyksen, koska koiria ei voi pitää susien takia irti. Lapsia ei uskalleta päästää susien takia yksin koulutielle.

Ihmisten huolta susikannan kasvusta ja sen aiheuttamista ongelmista ei ole otettu vakavasti. Vuosi sitten valmistuneen suden kannanhoitosuunnitelman keskeinen viesti oli, että sutta on opittava sietämään. Pahimmilla susialueilla sietokynnys on ylitetty.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona kansalaisaloitetta suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä. Lisäksi halutaan muun muassa nykyistä luotettavampi suden kannanarviointi, valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiseen sekä suden lajipuhtauden varmistaminen.

Kansalaisaloite keräsi vaadittavat 50 000 nimeä kuudessa päivässä.

Eduskunnan keskustelussa valtaosassa puheenvuoroja kannatettiin kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Keskustelu myös osoitti, miksi päätöksenteko asiassa on vaikeaa.

Vihreiden Jenni Pitkon mielestä metsästys vaarantaisi uhanalaisen susikannan myönteisen kehityksen ja saattaisi romahduttaa koko kannan. Tiina Elon (vihr.) mielestä tärkeintä on löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. (mt.fi 18.11.)

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistutti MT:n haastattelussa, että tavoite suden kannanhoidollisesta metsästyksestä on kirjattu myös kannanhoitosuunnitelmaan. Hän on tyytyväinen, että tavoite nytkähti vihdoin eteenpäin. (MT 18.11.)

Leppä arvioi, että jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, metsästys voisi olla mahdollista ensi talvena. Matkassa on kuitenkin vielä monta mutkaa. Asia etenemisestäkin on erimielisyyttä. Kannanhoidollista metsästystä valmistelevassa työryhmässä oleva Luonto-Liitto ei hyväksy metsästystä, vaan tavoitteena on edistää suden suojelua, sekä ihmisen ja suden rinnakkaiseloa.

Suomen pienimmäksi elinvoimaiseksi susikannaksi on määritelty vähintään 25 lisääntyvää paria. Se ei kuitenkaan tarkoita suotuista suojelutasoa. Ensimmäinen tehtävä Lepän mukaan onkin suden suotuisan suojelutason määrittely. Raja-arvojen ylittyessä kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin.

Susien määrän arviointi ei ole helppoa. Luke tuottaa muun muassa DNA-näytteiden ja Tassu-havaintojärjestelmän kirjausten perusteella arvion populaatiokoosta, joka voisi olla suotuisan suojelutason alaraja.

Kannanhoidollista metsästystä valmistelevan työryhmän työhön on Lepän mukaan varattava runsaasti aikaa ja valmistelu on tehtävä huolella, ettei toteutus pysähdy valituksiin. Vaikka työ tehtäisiin kuinka perusteellisesti, valituksia on syytä odottaa. Lopullinen päätös tullee vasta EU-tuomioistuimesta ja se voi kestää vuosia.

Näin kävi muutama vuosi sitten. Pohjois-Savoon myönnetyistä luvista valitettiin ensin hallinto-oikeuteen, sitten korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja lopulta KHO pyysi EU:n tuomioistuimelta kantaa luontodirektiivistä poikkeamiseen. EU-tuomioistuimen mukaan poikkeuslupien myöntäminen on mahdollista eikä luontodirektiivi estä sitä, mutta direktiivistä poikkeaminen vaatii täsmällisemmät ja tarkemmat perustelut. Prosessi kesti neljä vuotta.

Susikeskustelussa on tärkeää asettua niiden ihmisten ja perheiden asemaan, jotka käytännössä joutuvat kokemaan elämistä rinnakkain susien kanssa. Ihmisten hätä on todellinen. Tässäkin asiassa on sivusta helppo antaa "hyviä" neuvoja.

Susi kuuluu luontoon, mutta ei pihapiiriin.

Susi kuuluu luontoon, mutta ei pihapiiriin.

Lue lisää

Ennätyssuuri susijahti Viroon: Tarkoitus vähentää susikanta puoleen ja ampua kuluvana talvena 140 sutta

Kuuluuko susi Suomen luontoon?

Luke: Suomen susikannassa ei ole merkkejä risteytymisistä koirien kanssa

Susialoite syytä ottaa vakavasti