Pääkirjoitus

Euroopan unionilla on näytön paikka

Euroopan unionin sanotaan kehittyvän kriisien kautta. Jos käsitys pitää paikkansa, EU:lla on jälleen mahdollisuus kehittyä, koska päätöksenteko EU:n seuraavan ohjelmakauden budjetista ja elvytysrahastosta on ajautunut odotetusti konkeloon.

Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto pääsivät pari viikkoa sitten sopuun pitkään ja hartaasti valmistellun Euroopan unionin seuraavan ohjelmakauden budjetin yksityiskohdista.

Vuosien 2021–2027 budjetin loppusumma on 1,1 tuhatta miljardia euroa. Kun siihen lisätään 750 miljardin euron elvytysrahasto, summa nousee 1,8 tuhanteen miljardiin euroon.

Sopu ei kuitenkaan tarkoita, että elvytysrahasto otettaisiin käyttöön ja budjetti olisi vuoden vaihtuessa voimassa.

Koska budjetin ja elvytysrahaston lopullinen hyväksyminen on sidottu oikeusvaltiomekanismiin, Puola ja Unkari tyrmäsivät odotetusti kytkennän ja samalla budjettisovun. Slovenian pääministeri Janez Janša tukee Unkarin ja Puolan kantaa.

Sopua yritettiin viime viikolla EU-johtajien videokonferenssissa, mutta Unkari ja Puola pysyvät kannassaan. Puola on väittänyt oikeusvaltiomekanismin olevan merkki eurooppalaisesta harvainvallasta, jolla kiusataan heikompia jäsenmaita. Unkari puolestaan on väittänyt oikeusvaltiomekanismin olevan "kiristys" maahanmuuttoa vastustavia maita kohtaan. (Yle 19.11.)

Oikeusvaltiomekanismilla on tarkoitus puuttua EU-tukien väärinkäyttöön. Mekanismi liittyy EU:n oikeusvaltioperiaatteeseen, joka on yksi EU:n perussopimusten mukaisista perusarvoista. EU edellyttää jäsenmailta siihen sitoutumista.

Oikeusvaltioperiaatteen mukaan valtion toiminnan on perustuttava lakiin. Jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa. Periaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen.

Puolan ja Unkarin oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on herättänyt keskustelua vuosia, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Pikemminkin päinvastoin. EU:n keinot maiden pakottamiseen ovat rajalliset. Maita voidaan painostaa esimerkiksi väliaikaisella äänioikeuden menettämisellä neuvostossa, mutta se edellyttäisi yksimielistä päätöstä.

Muun muassa Suomi ajoi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 2019 oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä EU-tukirahoihin. Unkarin pääministerin Viktor Orbánin mielestä oli naurettavaa, että Suomi nosti esiin ongelmat Unkarin oikeusvaltiokehityksessä. Sen sijaan hän ihmetteli Suomen oikeusjärjestelmää, jossa ei ole perustuslakituomioistuinta ja presidentti nimittää tuomarit. (Yle 17.7.2019)

Puolan ja Unkarin vastahanka on outoa, koska ne kuuluvat eniten EU-tukia saaviin maihin. Maat ehkä laskevat, että ne pystyvät saamaan vieläkin enemmän etuja jumittamalla päätöksenteon. Vaikka oikeusvaltiomekanismista pystytään päättämään jäsenmaiden määräenemmistöllä, budjettipäätöksiin tarvitaan yksimielisyys.

EU:n hyväksyttävyyden kannalta on erittäin tärkeää, että tukirahat käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty, ja että rahojen käyttöä valvotaan. Muilla jäsenvaltioilla ei ole mahdollisuutta antaa periksi perusarvoihin kuuluvasta oikeusvaltioperiaatteesta eikä siihen liittyvästä oikeusvaltiomekanismista.

On todennäköistä, että joulukuun huippukokouksessa päätös budjetista, elvytysrahastosta ja oikeusvaltiomekanismista syntyy. Puolalla ja Unkarilla on isot rahat pelissä eikä EU voi antautua joidenkin jäsenmaiden kiristykselle. EU:lla on nyt näytön paikka. Noudattaako se omia perusarvojaan, vai joustavatko ne loputtomiin?

Oikeusvaltiomekanismilla on tarkoitus puuttua EU-tukien väärinkäyttöön.

Lue lisää

Sarvamaa: "Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina"

Suomelle töitä sovittelijan roolissa

Velkaterapiaa Suomen kansalle

Eero Heinäluoma kolumnissaan: Donald Trumpin asettamaa yksinvaltaisuuden esimerkkiä on varottava