Pääkirjoitus

Maahanmuutto on monitahoinen asia

Maastamuuttoasiat ovat suomalaisille tuttu ilmiö vuosisadan ajalta. Meillä on siitä paljon kokemusta. Suomalaisia on lähtenyt satoja tuhansia työn perässä ensin pääasiassa Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin. Suomeen myös muutti teollistamisen alkuvuosina osaavaa väkeä. Tämä näkyy edelleen muun muassa monien yritysten nimissä.

Maahanmuutosta kokemukset ovat tuoreempia. Suomeen tuli ensimmäisiä pakolaisia Chilestä ja Vietnamista 1970-luvulla. 1990-luvulla tulivat ensimmäiset pakolaiset Somaliasta. Varsinainen pakolaisaalto ylsi Suomeen vuoden 2015 syksyllä. Lyhyessä ajassa maahamme tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Vaikka viime vuosina tulijoita on ollut paljon vähemmän, keskustelu maahanmuutosta on jatkunut kiivaana.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämään kyselyyn vastanneista kolmasosa ei halua Suomeen lisää maahanmuuttajia, kolmasosa haluaa ja kolmasosa ei halua ottaa kantaa. Ei ole suuri yllätys, että perussuomalaisten ja vihreiden äänestäjät edustavat ääripäitä. Suuri yllätys on, että vasemmistoliittolaisista alle puolet kannatti maahanmuuton lisäämistä. (MT 2.12.)

Maahanmuutosta puhuttaessa on otettava huomioon, että kysymys on monitahoisesta asiasta. Vaikuttaa siltä, että saman termin alla ovat nyt muun muassa turvapaikanhakijat, pakolaiset, kiintiöpakolaiset, kausityöntekijät ja muu työperäinen maahanmuutto sekä ulkomaalaiset opiskelijat.

Oman lisänsä asiaan tuo myös korona. Pandemia osoitti esimerkiksi ruuan tuotannon riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta Suomessa ja koko Euroopassa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen muistuttaa, että työikäisistä ja -kuntoisista ihmisistä on jo nyt pulaa, puhumattakaan tilanteesta kymmenen vuoden kuluttua.

Korona on lisännyt etätyötä kaikkialla. VTT:n erikoistutkija Sofi Kurki ja strategisen ennakoinnin päällikkö Sanna Malinen totesivat yliökirjoituksessaan, että Suomi on nyt erityisen vetovoimainen, ja meillä on ainutlaatuinen tilaisuus tarttua pandemian keskeltä nouseviin mahdollisuuksiin. (MT 21.11.)

Kurki ja Malinen arvioivat, että käsillä saattaa olla maailmanhistoriallisesti ainutlaatuinen tilanne, jolloin suuri joukko korkean tason osaajia harkitsee uudelleen asuin- ja työpaikkajärjestelyjään. Tilanne on heidän mielestään erityisen otollinen kansainvälisten osaajien houkuttelemiselle.

Samasta asiasta kirjoitti myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). Hänen mukaansa hallitus aikoo nopeuttaa EU:n ulkopuolelta tulevien, oman yritystoimintansa, tutkimusosaamisensa ja verkoston Suomeen siirtävien oleskelu- ja työlupien käsittelyä. Tarkoitus on Vanhasen mukaan tuoda Suomeen huippuosaamista, innovaatiokykyä, pääomia ja pidemmän päälle myös investointeja. (MT 27.11.)

Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole kaikilta osin onnistunutta. Hädässä olevia pitää auttaa, mutta ei ole kenenkään etu, että päätöksiä pitää odottaa joutilaana vuosikausia. Turvapaikan saaneiden kotouttamisesta pitäisi myös huolehtia. Se edellyttää saumatonta yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Tässä on paljon parantamisen varaa.

Työ on tunnetusti parasta kotouttamista. Yhteiskuntaan sopeutumisessa auttaa myös kielen, tapojen ja kulttuurin oppiminen.

Hyvä ja toimiva maahanmuuttopolitiikka auttaisi myös osaajien houkuttelemisessa. Uusien osaajien houkuttelemisen lisäksi pitää Suomessa jo opiskeleville ulkomaalaisille olla mahdollisimman vaivatonta jäädä tänne töihin.

Maailman muuttuu nyt nopeasti. Olisi tärkeää, että maahanmuutosta keskusteltaisiin kiihkottomasti, koska kyse on Suomen tulevaisuudesta.

Yhteiskuntaan sopeutumisessa auttaa kielen, tapojen ja kulttuurin oppiminen.

Lue lisää

Syyttäjä: Irakilaismiehen kuoleman lavastamisen motiivina oli oleskeluluvan saaminen tämän tyttärelle ja lapsenlapsille – tyttären puoliso kiistää syyllisyytensä petokseen

Arvoa vastuun kantajille

Vanhanen rusikoi opposition vaihtoehtobudjetteja – "Ei tällaisia lukuja voida oikeassa budjetissa käyttää", kuittasi ministeri kokoomuksen esityksestä

Vanhanen uskoo eläkeputkiongelman ratkeavan helposti hallituksessa – "Työmarkkinajärjestöt antoivat hyvät eväät"