Pääkirjoitus

Metsien hoidossa mikään ei riitä

Euroopan unionilla on kova halu näyttää muulle maailmalle esimerkkiä monella tavalla. EU haluaa muun muassa olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa ja suojella tiukasti yhä enemmän metsiä. Edelläkävijän roolin tavoittelussa ei tunnu haittaavan, että tietämys metsistä ja niiden hoidosta on osin hyvinkin puutteellista.

Metsät halutaan nähdä hiilivarastoina, joten metsiä ei saa hakata, vaan ne pitää jättää lahoamaan pystyyn.

Lisääntynyt kiinnostus metsiä kohtaan ei rajoitu vain hiilen sitomiseen. Koska vain kasvava puu sitoo hiiltä, tarvitaan metsien museoinnin perusteeksi myös vaatimus luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Se edellyttää muun muassa lisää lahopuuta. Näiden vaatimusten sekaan on entistä vaikeampi sovittaa metsien talouskäyttöä.

EU:n biodiversiteettistrategian mukaan unioni on valmis näyttämään maailmalle esimerkkiä ryhtymällä kunnianhimoisiin toimiin biodiversiteetin häviämisen pysäyttämiseksi. Strategian mukaan EU:n tavoitteena on 30 prosentin suojeluaste sekä maa- että merialueille. Tavoite on lähes kaksi kertaa aiemmin sovittua kansainvälistä tavoitetta korkeampi.

Jos suojelutavoite koskisi yksittäisiä jäsenmaita, Suomen osalta tavoite olisi täynnä. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan Suomi on vähintään hyvin lähellä 30 prosentin suojeluastetta. (MT Metsä 10/2020)

Strategia edellyttää myös, että kymmenen prosenttia metsistä pitää olla tiukasti suojeltu. Tämänkin vaatimuksen Suomi ympäristöministeriön mukaan täyttää. Yli puolet Euroopan unionin tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa. Vaikka tieto perustuu virallisiin eurooppalaisten maiden metsiensuojeluohjelman tilastoihin, se ei auta. Suomen metsien hoidossa mikään ei tunnu riittävän. Samalta tuntuu peltoviljelyn ja kotieläintalouden kohdalla.

EU:n logiikkaan kuuluu, että emme voi huokaista helpotuksesta. Mitä enemmän suomalaisissa metsissä otetaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuus huomioon, sitä enemmän uusia vaatimuksia esitetään.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Olli Ojala muistuttaa, että 30 prosentin suojelutavoite on EU-tason tavoite. Tämä saattaa tarkoittaa, että Suomen suojelutaakka kasvaa entisestään. Metsiä on vaikea suojella siellä, missä ne on hävitetty.

Tilanne on samanlainen metsien hiilinielun osalta. Lasketaanko tulevaisuudessa suomalaisten metsien hiilinielu Suomen vai koko EU:n nieluksi? Jos hiilinielu lasketaan koko EU:n hyväksi, Suomen hiilineutraaliustavoite karkaa käsistä. Samalla EU:n ote suomalaisista metsistä kiristyy.

EU:n lisäksi päätäntävaltaa suomalaisista metsistä hamuavat erilaiset kotimaiset ja ulkomaiset ympäristöjärjestöt. Niiden painostuksen kohteena ovat nyt erityisesti Metsähallitus, kunnat ja seurakunnat. Niiden mailla tehtävät avohakkuut halutaan kieltää ja vanhat metsät suojella. Luontojärjestöjen vapaaehtoiset kartoittajat ovat hiljattain löytäneet Metsähallituksen hoitamista valtion metsistä lisää suojelutarpeita noin 5 600 hehtaarin verran.

Komisaari Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan Suomi on metsien hoidossa edelläkävijä. Tätä viestiä Urpilainen sanoo kertaavansa komission käytävillä (MT 27.6.). Samaa viestiä soisi kaikkien muidenkin suomalaisten kertovan EU:n käytävillä.

Osa suomalaisista europarlamentaarikoista on näin tehnyt. Esimerkiksi lokakuussa EU-parlamentti hyväksyi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) johdolla valmistellun EU:n metsästrategiaa koskevan mietinnön. Osa suomalaisista mepeistä äänesti kuitenkin tasapainoista mietintöä vastaan.

EU:n lisäksi suomalaisista metsistä ovat yhä kiinnostuneempia ulkomaiset sijoittajat. Metsä on tärkein luonnonvaramme. Jos emme itse halua niistä päättää, joku muu sen kyllä tekee.

EU:n ote suomalaisista metsistä kiristyy.

Lue lisää

Metsä- keskusteluun avoimuutta

"Ilmastoahdistus näkyy varsinkin somessa – halutaan unohtaa omistusoikeus ja kävellä metsänomistajien yli", sanoo Meton puheenjohtaja Stefan Borgman

Omaisuudensuoja on perustuslaissa

Tutkimus kyseenalaistaa puurakentamisen ilmastohyödyt